Eläinten ja niiden jälkien katselu ja kuvaaminen luonnossa kiinnostaa ulkomaalaisia matkailijoita Suomessa. Kuhmossa pohditaan maanantaina ja tiistaina luonnon kuvaamisen ja katselun tuotteistamista Eläinmatkailuseminaarissa.
Kainuulaisten luontokuvausta ja luonnon katselua tarjoavien matkailuyritysten asiakaskunta tulee muun muassa Englannista, Ranskasta ja Italiasta. Suomalainen yksittäinen matkailija ei osta luonnon katselu- tai kuvausmatkaa, mutta suomalaiset yritykset tarjoavat paketteja esimerkiksi ulkomaalaisille asiakkailleen.
Matkailijoita kiinnostavat muutkin eläimet kuin suurpedot, vaikkapa porot, metsäpeurat, majavat, näädät ja metsälinnut. Esimerkiksi hirven katseluretkiä järjestetään. Matkailija voi tilata myös retken teeren tai metson soitimelle tai tiirailemaan pöllöjä. Kuukkelikin on ulkomaalaisille erikoinen lintu. Liito-oravankin voi Kainuussa nähdä.
Karhun näkee melko takuuvarmasti järjestetyillä kuvaus- ja katselupaikoilla. Karhumatkailu kuitenkin kuumentaa tunteita. Haaskojen käyttö kuvauspaikoilla kiristää luontomatkailuyrittäjien ja metsästäjien välejä Kuhmossa.
Karhut tottuvat haaskoihin
Neljä luontomatkailuyrittäjää irtisanoutui syksyllä Kuhmon suurpetokeskuksen valmistelusta vastalauseena metsästäjille, jotka haluavat rajoittaa haaskojen käyttöä. Luontomatkailuyrittäjien mielestä haaskoja vastustetaan, koska karhut viihtyvät niiden luona eikä karhuja saa metsästää haaskoilta.
Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen mielestä luontomatkailuyrittäjien pitäisi korjata karhuille laitetut kuvaushaaskat pois luonnosta metsästyskauden alkuun mennessä. Yhdistys on huolissaan Metsähallituksen aikeista sallia kuvaushaaskojen pito maillaan ympäri vuoden ja se on kirjelmöinyt asiasta Metsähallitukselle.
Metsästäjiä huolestuttaa se, että karhut tottuvat ihmisen hajuun ja ruokaan liikaa. Ne eivät ehkä menekään talviunille, jos ruokaa on tarjolla jatkuvasti. Myös haaskaravinnon laatu arveluttaa metsästäjiä. Karhuille syötetään usein lohta, jonka kasvatuksessa käytetään antibiootteja. Haaskapaikkojen siivo suututtaa metsästäjiä.
"Kuinka voidaan sallia tällainen siivottomuus Metsähallituksen mailla, kun yksittäiseltä retkeilijältä vaaditaan kaiken eloperäisen aineksen poiskuljettamista maastosta", Kuhmon riistanhoitoyhdistys kysyy kirjeessään Metsähallitukselle.
Työpaikkoja syrjäseudulle
Luontomatkailuyrittäjä Ari Sääski näkee asian eri kulmasta. Hänen mielestään paikallinen vastarinta yritystoimintaa kohtaan nakertaa elinkeinoa. "Luovutetaanko alan työpaikat Ruotsiin ja Viroon, jotka ovat vauhdilla tulossa samoille markkinoille", Sääski kysyi.
Euroopassa luonnon katseluun ja kuvaukseen perustuva matkailu kasvaa nopeasti. Kainuun luontomatkailua markkinoidaan Eurooppaan ja Matkailun edistämiskeskus on tulossa tueksi. Kärkituotteeksi on valittu karhu.
Sääski uskoo, että lähivuosina Kainuun luontomatkailun työllistävä vaikutus voi tuplaantua. Työpaikat syntyvät syrjäseuduille, joilla ei muita työmahdollisuuksia olekaan. Kesäisin luonnontarkkailuturismi työllistää kymmenkunta henkilöä.