Hirvi on hintaansa arvokkaampaa monelle metsästäjälle. Oman seurueen kesken jahdattu, kaadettu ja paloiteltu hirvi jää melkein kokonaan omaan tai lähipiirin käyttöön.
Suomen Metsästäjäliiton arvion mukaan kaupallisille markkinoille päätyy korkeintaan pari prosenttia hirvisaaliista.
Metsästäjien heikkoon myyntihalukkuuteen vaikuttavat saalismäärät, hirvenmetsästykseen liittyvät virkistys- ja tunnearvot sekä metsästyskustannukset. Metsästäjät arvottavat riistasaaliin huomattavasti markkinoilta saatavaa hintaa korkeammaksi.
Metsästyksen kustannukset ovat usein moninkertaisia esimerkiksi tukuista saatavan hirvenlihan hintaan verrattuna. Markkinoita rajoittavat myös saaliin hajanaisuus ja elintarvikelainsäädännön vaatimukset.
Luonnonvarakeskuksen pari vuotta sitten julkistaman selvityksen mukaan hirven metsästyskustannus on teuraspainohintana 16 euroa kilolta. Lihaa myydään ruhoina jopa alle kymmenen euron kilohintaan.
Puolet metsästäjistä ei myisi hirvenlihaa mistään järkevästä hinnasta. Saaliilla on myös tunnearvoa.
Pieni soittokierros Oulun kauppoihin kertoo, että tuoretta hirveä on tarjolla niukasti.
Kaakkurin Citymarketin kauppias Risto Kontturi kertoo, että heillä on myynnissä pakastettua, Oulun seudulta peräisin olevaa hirveä.
– Se on sellainen palvelutuote, ei kysyntä kovin suurta ole. Tuoreena olemme joskus myyneet virolaista hirveä. Saatavuus heikkeni nyt entisestään Kylmäsen lihanjalostamon palon takia.
Oulun kauppahallissa toimivan Torin Lihamestarin kauppias Juha Riihijärvi vastaa hirvisesongin kysyntään enimmäkseen tuontihirvellä.
– Myynnissä oli lappilaista hirveä, mutta nyt liha on tullut Virosta ja Ruotsista tukkujen kautta. Kysyntää on kohtalaisesti.
Riihijärvi sanoo, että tukusta ostettaessa ei tarvitse huolehtia, tulevatko elintarvikelain määräykset täytetyksi.
– Myös toimitusvarmuus ja lihan varmasti ammattitaitoinen käsittely ovat meille tärkeitä.
Kauppahallissa kilo hirven kulmapaistia maksaa noin kolmekymppiä, sisäpaisti vajaat viisikymppiä ja jauheliha 25 euroa. Pihveiksi leikatusta sisäfileestä saa maksaa lähes 80 euroa.
Moni hirviseurue myy syksyisin hirven tai pari, niin myös vaalalainen Niskan Erä. Metsästyksenjohtaja Alpo Roivainen kertoo, että rahat käytetään nyt lahtivajan hankintoihin.
– Meillä on 14 jako-osuutta ja lupa 14 aikuiselle hirvelle ja 12 vasalle, joten pikkuisen raskimme myydäkin.
Riistakeskus Oulun vs. riistapäällikkö Harri Hepo-oja arvelee, että elintarvikelainsäädäntö ei ole ratkaiseva seikka hirvenlihan vähäisessä kaupassa.
– Hirviporukoiden lahtivajat alkavat olla jo niin siistejä, että kyllä sellaisen saa halutessaan viralliseksi elintarvikehuoneistoksi. Jonkin verran niitä on sellaisiksi ilmoitettukin.
Elintarvikelainsäädäntö ei koske sellaisen riistan käsittelyä, joka käytetään omassa taloudessa. Riistaa saa luovuttaa pykälistä välittämättä pieniä määriä myös toiseen yksityistalouteen.
Laki ohjaa myyntiä
Riistan voi käyttää tai myydä vapaasti, jos:
Liha tulee omaan käyttöön, lahjoitetaan tutuille tai myydään peijaisissa.
Jänis, kani tai riistalintu myydään kokonaisena ja nylkemättömänä suoraan kuluttajalle tai vähittäismyyntiin.
Hirvieläimen ruho myydään suoraan kuluttajalle nylkemättömänä.
Lahtivajasta on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus, jos:
Hirvieläimen ruho myydään vähittäismyyntiin.
Riista on nyljetty, kynitty tai paloiteltu ennen myyntiä.
Liha on
toimitettava Eviran hyväksymään riistankäsittelylaitokseen, jos liha myydään jatkojalostettavaksi tai lihaa myydään suuri määrä, esimerkiksi yli 10 hirveä.