Viisi Oulun seudun hirsitaloteollisuusyritystä on laatinut yhteisen kehittämisohjelman. Ohjelmalla yritykset tähtäävät uusien liiketoiminnan muotojen löytämiseen sekä uudenlaisten rakennustekniikoiden kehittämiseen ja soveltamiseen. Yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi sellaistenkin tilausten vastaanottamisen, joiden toimittajaksi yksittäisestä yrityksestä ei olisi. Tämä edistää sekä kotimaan myyntiä että vientiä.
Honkamajojen toimitusjohtajan Kristian Aallon mukaan yritykset voivat yhteistyön avulla ottaa vastaa nekin tilaukset, joita ne yksin eivät pystyisi toimittamaan.
”Kauppaa ei jätetä tekemättä sen vuoksi, että emme pysty toimittamaan kaikkia osia itse, vaan työ tehdään yhdessä naapurin kanssa.” Esimerkiksi jos yrityksellä ei ole pyöröhirttä varastossaan, se voi myydä sen asiakkaalle.
Kehittämisohjelmassa mukana olevat yritykset ovat kuitenkin toistensa kilpailijoita ja haluavat säilyttää liikesalaisuutensa. Ouluseutu yrityspalvelujen elinkeinoasiamiehen Esa Riipan mukaan yritysten välisen luottamuksen täytyykin kasvaa pikkuhiljaa. Tarkoituksena on, että minkään yrityksen tavoitteet eivät kehityshankkeessa painotu liikaa.
Yritysten yhteisiä kiinnostuksenkohteita ovat muun muassa raaka-aineet ja ovi- ja ikkunatoimitukset. Tähän mennessä yrityksille on ollut etua muun muassa siitä, että ne ovat pystyneet esittäytymään yhdessä messuilla. Loppuvuodesta suuntana on Japani.
Hirsiykkösten myyntijohtajan Hannu Perälän mukaan yhteistyötä ei kuitenkaan vielä ole tarpeeksi.
”Palavereista kun lähdetään, ohi ajaessa nostetaan kättä. Yhteistyötä tulisi olla enemmän”, Perälä kuvailee.
Urbaani ympäristö ja kaupunkirakentaminen ovat hirsirakentamisen uusia haasteita.
Oulun yliopiston rakentamisteknologian tutkimusryhmän puheenjohtajan Timo Ahon mukaan Oulun seudun hirsitalotuotteissa tulee olla oma leimansa ja brändinsä.
”Kun Oulun seudusta luodaan maailman hirsilaakso, meillä on mahtavat mahdollisuudet käsillä.”, sanoo dosentti Jari Heikkilä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta.
Heikkilän mukaan massiivihirsituotteissa on valtava potentiaali. ”Yrittäjiä pitäisi rohkaista näkemään, että heillä on valtavan hieno tuote käsissään.”
Moderniin kaupunkitaloon pitää Heikkilän mielestä pystyä yhdistämään isoja lasipintoja.
Heikkilä kertoo, että messukyselyjen mukaan Suomessa lähes 25 prosenttia kävijöistä on kiinnostunut hirrestä rakennusmateriaalina. Kaupunkirakentamisessa massiivipuun käyttö lisääntyykin hänen mielestään heti, kun se hyväksytään siinä missä muutkin rakennusmateriaalit.
Kehitysyhteistyössä mukana olevat yritykset saattoi yhteen Ouluseutu yrityspalvelut. Asiantuntija-apuna kehitystyössä ovat Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto ja rakentamisteknologian tutkimusryhmä, VTT:n rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö ja Luleå Tekniska Universitet.