Hir­si­ra­ken­ta­mi­nen kuor­mit­taa luontoa vain vähän

VTT:n kehittämä tietokonepohjainen laskentamalli osoittaa, että hirsirakentamisen hiilijalanjälki on pieni. Pudasjärven hirsitalotalokortteli-hankkeen yhtenä osana kehitetty ohjelma on laatuaan ensimmäinen maailmassa.

VTT:n kehittämä tietokonepohjainen laskentamalli osoittaa, että hirsirakentamisen hiilijalanjälki on pieni. Pudasjärven hirsitalotalokortteli-hankkeen yhtenä osana kehitetty ohjelma on laatuaan ensimmäinen maailmassa. Sillä voidaan laskea, minkä verran hirsirakennus kuormittaa luontoa rakentamisesta alkaen aina talon elinkaaren loppuun saakka.

"Nykyinen energiatehokkuuden määrittely perustuu yksinomaan rakennuksen käytön aikaiseen kulutukseen. Energiaa ja päästöjä syntyy myös rakennustuotteiden valmistuksessa ja rakentamisessa", sanoo ekologiavastaava, arkkitehti Matti Alasaarela.

Hänen mukaan matalaenergiatalojen koko elinkaaren käyttämästä energiasta kuluu valmistuksessa peräti kolmannes.

"Ekologisten rakennusmateriaalien käyttö vaikuttaa välittömästi kasvuhuonepäästöjen määrään", Alasaarela muistuttaa.

Suomessa materiaalitehokkuuden odotetaan tulevan myös energiatehokkuuden säädöksiin 2017.

Pudasjärvellä pari vuotta sitten aloitetun hirsikorttelialueen, Karhukunnaksen ensimmäinen rakennus on valmistumassa. Metsähallituksen toimitiloiksi tulevan kaksikerroksisen hirsirakennuksen teko alkoi toukokuussa.

VTT on tehnyt laskelmia hirsitalon ympäristövaikutuksista. Hulppea talon rakennuksen hiilinielu on 196 tonnia hiilidioksidia. Materiaalien valmistuksen lasketaan aiheuttaneen 53 tonnin hiilidioksidipäästöt. Nettopäästöt jäävät näin 143 tonnia miinukselle.

Lue lisää tiistain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä