Kuusamon Hirsitalot Oy on kasvattanut vauhdilla liikevaihtoaan viime vuosina, eikä meno näytä hiljenevän.
Loma-asuntoja, omakotitaloja sekä pienempiä piharakennuksia valmistavan yrityksen liikevaihto tulee olemaan tänä vuonna jo noin kahdeksan miljoonaa euroa, jossa on kasvua liki 30 prosenttia.
Suurimpien hirsikehikoiden toimitusmäärä nousee vuoden loppuun mennessä noin 400:aan, joista suurin osa koskee tilauksia kotimaasta.
Tulevaisuudessa Kuusamon Hirsitalot haluaa kasvattaa erityisesti viennin osuutta, koska kasvu suojaisi sitä kotimaan myynnin vaihteluilta, selvitti toimitusjohtaja Arto Orjasniemi lauantaina pidetyssä yrityksen juhlatilaisuudessa.
Juhlan aiheena oli uuden työstölinjan käyttöönotto lamelli- ja höylähirsille.
Investointi on valmistunut sopivaan saumaan, sillä koko hirsitoimialalla tulevaisuuden näkymät näyttävät edelleen kohtuullisen hyviltä: kotimaan myynti kasvaa edellisvuoteen verrattuna, eikä vientiinkään tule kuin pieni notkahdus.
Raaka-aine Pölkyltä
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) vihkimä työstölinja on merkittävin osa 40 henkeä parhaimmillaan työllistävän yrityksen investointiohjelmasta. Toiminnan kehittämiseen on käytetty kahden vuoden aikana yhteensä liki 1,5 miljoonaa euroa.
"Voimakkaan kasvun takia jo kahtena edellisenä vuonna vanhemman hirrentyöstölinjan kapasiteetti on kuormitettu sesonkikuukausina kriittisille rajoille", perusteli Orjasniemi investointia.
Kuusamon Hirsitalot on tehnyt uudelleenjärjestelyjä myös aihioiden valmistuksessa ja hirsien höyläyksessä. Jatkossa sahayritys Pölkky Oy hoitaa raaka-ainehuollon kokonaisuudessaan.
"Voimme hyödyntää Pölkyn tehokkaita työstölinjoja ja vapauttaa omia resursseja kehikkotuotantoon. Raaka-ainehukka pienenee ja kilpailukykymme paranee", Orjasniemi valotti.
Kilpailu vääristävääkin
Kuusamon Hirsitalojen hallituksen puheenjohtaja ja Pölkyn toimitusjohtaja Jouko Virranniemi korosti, että alan teollisuuden kehitykselle Kuusamossa juuri verkostoituminen tuo voimaa.
Kun omistajat toimivat vastuullisissa tehtävissä molempien yritysten johdossa, asioiden käsittely ja ratkaisujen etsiminen on mahdollista tehdä joustavasti ja nopeasti. Virranniemen mielestä se on perheyritysten vahvuus globalisoituvassa kilpailutaloudessa, jossa toimialalla esiintyy myös vääristävää kilpailua.
"Jos saneerauksessa oleva yhtiö ei ole hyvänäkään vuonna kannattava, sen tuotanto pitää ajaa alas. Myös rahoittajien täytyy olla ajan tasalla, mitä toimialalla kuin toimialalla tapahtuu alueellisesti, ettei tehtäisi vääriä päätöksiä", hän viestitti. "Hyvän yrityksen on saatava kehittyä ja valtiovallan on tuettava sen vahvistumista."
Mauri Pekkarista Virranniemi evästi muistuttamalla lisäksi muun muassa siitä, että pelkät markkinatalouden keinot eivät riitä runsaasti kuljetuksia vaativan puuteollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseen, varsinkaan Pohjois- ja Itä-Suomessa. "Valtiovallalta odotetaan toimenpiteitä asian parantamiseksi."