On kulunut 60 vuotta siitä, kun atomipommia käytettiin ensimmäisen kerran sodassa. Yhdysvaltain pudottamaa pommia Japanin Hiroshimaan seurasi toinen Nagasakiin. Sen jälkeen ydinasetta ei ole käytetty koskaan ketään vastaan.
Hiroshiman pommi on jättänyt pitkän varjon, jonka ei ole tarpeen koskaan väistyä. Seuraukset nähtiin Japanissa, ja vain niiden tuoma pelko on estänyt aseen käytön uudelleen. Maailma on kuitenkin joutunut sen jälkeen elämään jo kuusi vuosikymmentä sienipilven uhan alla. Kylmän sodan aikana tuo uhka liittyi etenkin suurvaltojen eli Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton tuhoisaan yhteenottoon.
Nyt tilanne on muuttunut. Laajan ydintuhon uhka on vähentynyt oleellisesti. Kokonaan pois ei sekään ole. Yhdysvaltain ja Venäjän sotilasopeissa ydinaseistuksella on yhä hyvin keskeinen sija, ja Kiina varustautuu nopeasti. Amerikkalaisten pohdinnat uusien pienten ydinräjähteiden kehittelystä ovat huolestuttavia.
Ydinaseiden käytön kynnys saattaa olla madaltumassa ilman suurvaltakonfliktiakin. Juuri nyt ajankohtaista on, mitä tapahtuu Pohjois-Koreassa ja Iranissa. Pohjois-Korean kanssa on pitkästä aikaa päästy neuvotteluihin, mutta ilmeiseltä näyttää, että se on kyennyt hankkimaan itselleen käyttökelpoisen ydinaseen.
Iranin kysymys on toisenlainen. Iranin aikeista ja sen ydinohjelman laadusta liikkuu ristiriitaisia tietoja. Aikeet käynnistää uraanin rikastusprosessi ovat näissä oloissa huolestuttavia. On suotavaa, että kolmen EU-maan tuore tarjous Iranille johtaa epäluulojen hälvenemiseen, mutta tulokset eivät ole varmoja.
Tiukempaa linjaa Irania vastaan kannattava Yhdysvallat on toistaiseksi tukenut EU:n neuvottelulinjaa, mutta jos Iran hangoittelee vastaan, tuki ei jatku loputtomiin. Tilannetta voi kiristää sekin, että Iranissa maltillinen presidentti on juuri vaihtunut tiukemman linjan edustajaan.
Israel kehitti omaa asettaan salassa jo 1950-luvulla. Intia ja Pakistan ovat uusia ydinasevaltoja. Ydinaseita on näin läsnä tulenaroilla konfliktivyöhykkeillä. Selvää on myös, että terroristiryhmät tavoittelevat itselleen ydinräjähteitä, joita ne voisivat käyttää tuhoisalla tavalla.
Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen tiedetään olleen lukuisia tilanteita, joissa jokin valtio on harkinnut ydinaseen käyttöä. Tähän asti aina järki on voittanut. Uhkan väistymistä jatkossa tämä ei silti tarkoita. Vaarallisimmalta tilanne näyttää juuri nyt Pohjois-Koreassa, joka ei noudata mitään kansainvälisiä pelisääntöjä.
paakirjoitus@kaleva.fi