Filippiinien yli pyyhkäissyt Haiyan-hirmumyrsky on tehnyt kauhistuttavaa jälkeä. Kaakkois-Aasiaa ennennäkemättömällä voimalla kurittanut taifuuni on YK:n alustavien tietojen mukaan surmannut jopa 10 000 ihmistä ja jättänyt yli 620 000 kodittomaksi.
Ihmisten hätä on suuri, kun normaali elämä järkkyy kertaheitolla. Omaisia on kadoksissa ja kuolleina, ei ole kattoa pään päällä, ei ruokaa, vettä, vaatteita tai vessaa. Loukkaantuneita on kaikkialla. Paniikki, epätoivo, taudit ja ryöstely riivaavat. Aineelliset vahingot ovat mittavat, sillä laajoilla alueilla myrsky on tuhonnut kaiken.
Trooppinen hirmumyrsky ravistelee karusti Varsovaan kokoontunutta YK:n kansainvälistä ilmastokokousta. Tuloksia pitäisi syntyä. On kiistanalaista, miten paljon tämän kokoluokan myrskyt johtuvat globaalista ilmastonmuutoksesta.
Tutkimustulosten perusteella voi ennakoida katastrofien olevan entistä yleisempiä.
Varsovassa pohjustetaan jälleen kerran ilmastosopimusta, johon Pariisissa on tarkoitus saada kaikki maat sitoutumaan vuonna 2015. Kansainväliset ilmastokokoukset ovat olleet enemmän tai vähemmän onnistuneita. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu, mutta ei riittävästi. Neuvotteluja on kuitenkin jatkettava sitkeästi.
Ilmastotoimien rahoitus, päästövähennystavoitteet ja päästövähennysten oikeudenmukainen jako hiertävät neuvotteluissa. Kehittyneiden teollisuusmaiden, nousevien talouksien ja köyhien maiden näkemykset poikkeavat toisistaan. Tavoite maapallon lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen ei riitelyn tuoksinassa ole hävinnyt minnekään.
EU:n ilmastopaketissa on sitouduttu vähentämään päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kasvihuonepäästöjen rajoittamista 60 prosenttia nykytasosta.
EU on sitoumuksissaan kansainvälisten sopimusten tiennäyttäjä. Ilmastonmuutoksen jarrumiesten Yhdysvaltojen, samoin kuin suurten saastuttajien Kiinan, Intian ja Venäjän, on tehtävä isoja korjausliikkeitä.
Keskeinen ongelma on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suunnattomista ympäristöongelmista kärsivä Kiina käyttää energianlähteenä nyt ja vastakin pääosin kivihiiltä. Ilmastonsuojelullisesti ei olekaan mitään järkeä siinä, että länsimaat siirtävät tuotantoaan Kiinaan.
Ilmastokokouksissa edetään valitettavan hitaasti. Energiankäyttöä on tehostettava, uusiutuvien polttoaineiden käyttöä lisättävä, liikennettä vähennettävä jne.
Teollisuusmaiden rahoittama vihreä ilmastorahasto ja tekninen keskus auttavat kehitysmaita siirtymään säästävämpään tekniikkaan.
Teollistuminen alkoi länsimaista ja loi vaurautta. Tähän vetoaminen ja syyllistäminen eivät kuitenkaan päde loputtomiin ja pelasta maapalloa, vaan väkirikkaat suurpäästäjät on saatava kehityksen eturintamaan.