SODANKYLÄ Kultapurosta huuhdottavan hippukullan emäkallio on ensimmäisen kerran pystytty paikallistamaan. Kullan "emäkallio" kaivettiin ihmisten ilmoille Sodankylän pohjoisosassa sijaitsevan Kakslauttasen lähistöltä. Kalliokultaa löytyi nelostien länsipuolella Nälkäselässä virtaavan Tolosjoen sivupuron Kultaojan varrelta. Nelostieltä paikalle on matkaa kolmisen kilometriä.
Geologian tutkimuskeskus tutki yksityisen kullankaivajan valtaamaa kalliota viime kesänä. Kallion päältä poistettiin maata, jolloin kultaa löytyi kallion läpäisevästä päistään avoimesta kvartsijuonteesta.
Kesän tutkimusten jälkeen valtaus peitettiin maalla, mutta projektia johtanut geologi Jari Nenonen GTK:sta Rovaniemeltä arvioi, että kalliossa kulkee mahdollisesti muitakin kultapitoisia juonteita.
"Kultamiehet lähettivät meille näytteitä Kultaojasta huuhtomistaan erikoisen näköisistä kulumattomista kultahipuista. Otimme miehiin yhteyttä ja heidän kuvausten perusteella ryhdyimme tutkimaan aluetta lähemmin", Nenonen kertoo.
Kaivauksissa löytyi kultapitoinen kallio, jossa kultajuonne on. Nenonen sanoo, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun löydettiin kallio, josta purosta huuhdottava hippukulta on peräisin. Ivalojoen latvoiltakin Lapin kullan emäkalliota on sentään etsitty yli sata vuotta.
Tutkimusarvo suurempi kuin kaivosarvo
Kultakallion löytäjä on Kultaojan purovaltauksellaan vuosia huuhtonut Raimo Paasikontu Nummelasta.
Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluejohtaja Ahti Silvennoinen ei vielä innostu löydöstä, sillä tavatun juonteen kultapitoisuus ei ole suuri.
Mahdollisena kaivoskohteena löydöllä ei ole merkitystä. Silvennoinen kuvailee löytöä lähinnä tutkimukselliseksi havainnoksi, jolla kalliokullan ja huuhdontakullan välinen yhteys pystytään osoittamaan.
GTK on tehnyt alueella aikaisemminkin kultaan liittyviä malmitutkimuksia. Geofysikaalisissa mittauksissa ja niiden pohjalta tehdyissä aeromagneettisissa kartoissa näkyy alueen kivilajia leikkaava poikkeama, joka jatkuu pitkälle Vuotson Mäkärään saakka.