Hippuja hukkui ja aikaa kului

Peltinen, sileäpintainen "ivalojokinen" hyydytti kisahuuhdontaa viime vuosina villinneen sekuntitaiston: perinteisellä vaskoolilla perjantaina käydyn kisan parhaimmisto ei alittanut kahden minuutin maagiseksi kutsuttua rajaa.

Valmista on! Ivalolainen Marjo Backman päätti vauhdikkaasti naisten sarjan.
Valmista on! Ivalolainen Marjo Backman päätti vauhdikkaasti naisten sarjan.
Kuva: Helena Sahavirta

Sodankylä

Peltinen, sileäpintainen "ivalojokinen" hyydytti kisahuuhdontaa viime vuosina villinneen sekuntitaiston: perinteisellä vaskoolilla perjantaina käydyn kisan parhaimmisto ei alittanut kahden minuutin maagiseksi kutsuttua rajaa. Miesten, naisten ja veteraanien sarjoissa kaikki hiput löytänyt kärki käytti huuhdontaan vähintään kolme minuuttia.

Hiput luiskahtelivat peltivaskoolista siihen tahtiin, että veteraanien sarjassa vain kisan voittanut Mirja Tunturi löysi jokaisen hiekkasankoon kätketyn hipun, yhteensä kahdeksan. Naisten sarjan voittaneen Anita Patalan lisäksi vain kolme muuta naisten sarjan kilpailijaa löysi kaikki kahdeksan hippua. Miesten sarjassa tarkkuus oli piirun verran parempi, sillä loppukilpailun voittaneen saksalaisen Kasper von Wuthenaun jälkeen peräti viisi miestä löysi kaikki seitsemän hippua.

"Ivalojokinen" vaskooli on sama työvaskooli, jolla kultakisat 30 vuotta sitten aloitettiin. Sama vaskooli on edelleen käytössä Lapin kultapuroilla. Kilpahuuhdontaan ryhdyttiin 70-luvulla kehittelemään uusia, entistä nopeampia vaskoolimalleja.

Monet nykyiset kilpavaskoolit poikkeavat täysin alkuperäisestä, perinteisestä vaskoolista eikä niillä olisi mitään käyttöä kultapurojen huuhdonnassa. Vaskoolit ovat puhuttaneet kilpahuuhdonnan harrastajia usean vuoden ajan: toiset pitävät välineiden kehittymistä myönteisenä asiana, toisten päätä kahden minuutin haamurajan alittaminen tuppaa jo huimaamaan.

Kaikkien aikojen pohja-aika on edelleen muoniolaisen Reino Alangon 1.35 - se vedettiin viime kesän SM-veteraanisarjassa perinteisellä peltivaskoolilla!

Tankavaaran SM-kisoissa kilpailtiin nyt ensimmäistä kertaa perinnesarjassa, jossa kaikki kilpailijat vaskaavat samanlaisilla vaskooleilla, "ivalojokisilla". Joillekin nuoremman polven kilpailijoille perinnevaskooli oli täysin uusi tuttavuus, he kun ovat tottuneet lasikuituisiin ja muovisiin "lättypannuihin". Silti perinnesarjaan riitti tulijoita niin, että kaikissa sarjoissa jouduttiin järjestämään useita karsintoja.

Kokemus siivitti

Naisten sarjassa kärkisijat menivät kokeneille veteraanihuuhtojille: klaukkalalainen Patala on entinen SM- ja MM-voittaja ja sijoittui myös veteraanisarjassa kolmanneksi. Sarjan kakkonen, Mirja Tunturi, voitti myös veteraanisarjan, eikä hänkään seiso ensimmäistä kertaa kultakisojen palkintopallilla. Veteraanisarjan kakkonen, lieksalainen Matti Kärkkäinen, on kaksinkertainen Suomen mestari ja myös MM-voittaja.

Miesten sarjassa pasmat menivät pahemmin sekaisin, kun saksalainen geologi Wuthenau pesi kaikki Suomen miehet ja myös hopea ja pronssi menivät uusille nimille: joutsenolaiselle Rauno Pesulle ja riihimäkeläiselle Jari Matiskaiselle.
Kultakisojen viralliset avajaiset ovat lauantaina, ja kisat jatkuvat pääsarjojen karsinnoilla ja veteraanien loppukilpailulla. Sen jälkeen ovat vuorossa kolmivaskooli-, parivaskaus- ja jokerikisat. Päätöspäivänä sunnuntaina nähdään loppukilpailujen lisäksi muun muassa vapaavälinesarja.

Kisoihin on jo ilmoittautunut lähes 400 kilpahuuhtojaa. Osanottajia tulee Suomen lisäksi Ruotsista, Saksasta, Italiasta, Puolasta ja Yhdysvalloista.

Kultaperinteen keruukilpailuun tuli kevättalvella sekä valokuvia, esineitä että muisteluksia, myös digitaalisessa muodossa. Aineistoa lähettäneitä palkittiin perjantain Kultamuseojuhlassa.

Perinnesarjojen kolme parasta: Naiset: 1) Anita Patala 8 hippua 4.21, 2) Mirja Tunturi 8 hippua 4.39, 3) Meeri Pekkala 8 hippua 5.03. Miehet: 1) Kasper von Wuthenau 7 hippua 3.23, 2) Rauno Pesu 7 hippua 4.55, 3) Jari Martiskainen 7 hippua 4.57. Veteraanit: 1) Mirja Tunturi 8 hippua 4.59, 2) Matti Kärkkäinen 7 hippua 3.11, 3) Anita Patala 7 hippua 3.57.

Ilmoita asiavirheestä