Palolentoja on kuluneen kesän kuivuuden takia Suomessa tehty ennätyksellisen paljon.
Vaikka lentäminen maksaa ennakoitua enemmän, on palolentoihin sijoittaminen järkevää rahankäyttöä.
Metsä- ja maastopaloja tähystäviä palolentoja on tänä kesänä Suomessa len-netty enemmän kuin kertaakaan ku-luvalla vuosikymmenellä. Palolentäjät ovat olleet ilmassa jo yli 2 500 tuntia.
Lentoihin varattu puoli miljoonaa euroa loppui jo kuivan toukokuun aikana (Kaleva 19.7.). Sisäministeriö antoi 800 000 euroa lisää lentoja varten, ja sillekin on jo kuivuuden jatkuessa ja suuren paloriskin jatkuessa myönnetty ylityslupa. Niinpä koneet lentävät niin kauan kuin on tarpeen, maksoi se mitä maksoi.
Suomessa palolentoreittejä lennetään lähinnä ilmailuharrastajien voimin. Pohjoisessa Suomessa reittejä on 11.
Lentokoneista tähystellään isoja asumattomia alueita, sellaisia, joilla palojen havaitseminen muuten voisi kestää kauan. Palolennoilla on korvattu takavuosien palovartijat, jotka majailivat kesäisin tukikohdissaan korkeilla paikoilla.
Tänä vuonna maastopaloja on tilastoitu yli 2 400. Niistä hieman alle 1 300 on ollut metsäpaloja. Tähystyslentojen kustannukset ovat jo alkukesän aikana olleet yli miljoona euroa. Viitenä edellisenä vuonna koko vuoden kustannukset ovat olleet keskimäärin 260 000 euroa.
Jos kuivuus jatkuu koko kesän, metsäpalojen tähystyksen kulujen arvioidaan nousevan jopa 4,1 miljoonaan euroon tänä vuonna. Summa on 3,5 miljoonaa euroa suurempi kuin talousarviossa arvioitiin.
Palolentoihin käytetty raha menee oikeaan paikkaan, sillä niillä voidaan estää valtavien vahinkojen synty. Paloja niillä ei toki kokonaan estetä, mutta niiden varhainen havaitseminen säästää rahaa.
Ruotsissa ennätykselliset metsä- ja maastopalot riehuvat eri puolilla maata. Paloja on kymmeniä, eivätkä viranomaiset ole pystyneet saamaan niitä aisoihin.
Ruotsissa on esimerkiksi kymmenen sammutustöihin sopivaa helikopteria. Niistä vain kolme oli saatu keskiviikkoon mennessä ilmaan, koska lentäjät ovat lomalla eikä puolustusvoimilla ole mahdollisuutta pakottaa heitä töihin.
Länsinaapurissa moititaan maan hallitusta valmiuskyvyn heikkoudesta. Palomiesliiton pääluottamusmies sanoo valmiuden olevan nyt huonompi kuin vuonna 2014.
Vaikka Suomessakin on harvinaisen kuivaa ja metsäpalojen kanssa on viime päivinä täälläkin taisteltu, ei ongelma onneksi ole päässyt niin pahaksi kuin Ruotsissa.
Palolennoilla on iso vaikutus siihen, ettei suurpaloja ole ollut Suomessa vuosikausiin. Kun palo havaitaan varhain, se voidaan sammuttaa ennen kuin se pääsee hallitsemattomaksi.
Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska arvelee, että metsäteiden paljous Suomessa selittää omalta osaltaan suurpalojen vähäisyyttä. Metsäautotietä sammuttajat pääsevät nopeasti palopaikalle.
Metsäpalojen ehkäisy ei ole vain viranomaisten asia. Kun metsäpalojen riski on niin suuri kuin se nyt on, jokaisen on syytä olla tarkkana ja noudattaa ohjeita.
Uutiskuvat Ruotsista ovat hyvä muistus varovaisuuden merkityksestä.