Suomalaisten kotitalouksien asuntovarallisuus on noussut vuosikymmenessä 120 miljardilla eurolla. Tämän on aiheuttanut asuntojen nimellishintojen kaksinkertaistuminen.
Asuntojen hintoja on kohottanut viime aikoihin matalana jatkunut korkotaso, mikä on tehnyt mahdolliseksi halvan lainanoton. Oulussa asuntokauppa jatkuu yhä kuumana, vaikka muualla maassa näkyy jo viilentymistä.
Valtiovarainministeriö varoitteli viime viikolla kotitalouksia liiallisesta velkataakasta. Ministeriön mukaan kotitalouksien velkaantumisvauhti alkaa olla kestämätöntä, jos nykyisenlaista huolettomuutta jatkuu vielä vuoden päivät. Samanlaisia viestejä on kuulunut muualtakin kuin Suomesta.
Yhdysvalloissa asuntojen arvostus on kasvanut bruttokansantuotetta nopeammin 1980-luvun puolivälin jälkeen. Kotien arvonnousu on saanut amerikkalaiset tuntemaan itsensä varakkaammiksi ja lisännyt heidän luottamustaan ja kulutustaan. Ilmiön imussa myös bkt on kasvanut.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen kotien hinnat ovat USA:ssa nousseet räjähdysmäisesti, mutta arvonnousu ei ole tarjonnut enää "vetoapuaan" kansantuotteelle. Hinnannousua on ajanut myös alueiden muuttovoittojen suuruus.
Kysytyillä alueilla on nähty jo kasvun taittumista.
Asuntojen hintojen kupliminen näkyy myös siinä, että yhteys vuokrien kehittymisen ja asuntojen hintojen välillä on ohentunut. Vuokrat ovat kohonneet hitaammin kuin asuntojen hinnat, mikä yhtenä tekijänä ennakoi asuntojen kenties kehittyvän kohti selvempää yliarvostusta. Viime vuonna vuokrat nousivat Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 2,1 prosenttia, kun taas asuntojen hinnat peräti 9,0 prosenttia.
Mahdollisen asuntokuplan puhkeaminen ei varmaankaan aiheuttaisi kotitaloudelle samanlaisia tappioita kuin epäonnistunut osakesijoitus. Vaikka asuntojen hinnat kääntyisivätkin alaspäin, isoa pudotusta tuskin tapahtuisi yhdessä yössä, vaan todennäköisemmin ilmiö näkyisi asuntojen myyntivaikeuksina.
Kirjoittaja on Kalevan taloustoimittaja.