Euroopan mittakaavassa suomalaiset aikuiset polttavat keskivertoa vähemmän, mutta nuorten tilanne ei ole yhtä hyvä. Suomalaisnuoret aloittavat Kansanterveyslaitoksen (KTL) asiantuntijalääkärin Antero Heloman mukaan tupakoinnin aika varhain, ja tämä näkyy tilastoissa.
Ensi vuonna voimaan tulevan tupakkaveron korotuksen Heloma uskoo vaikuttavan ensimmäisenä nuorten tupakointiin.
"Nuorilla on vähiten rahaa käytössään, joten korotuksen tuntuvat heidän kukkaroissaan ensin. Myös heihin, joilla on vähemmän rahaa käytössään, korotus vaikuttaa enemmän", Heloma arvioi.
Hänen mukaansa hinnankorotus voi vähentää myös riippuvaisimpien tupakointia ja ainakin tukea lopettamista.
Nuuska vaikuttaa Ruotsin tilastoihin
Nimettömänä pysyttelevä, 47-vuotias oululaisnainen arvelee, ettei tupakan hinnannousulla ole merkitystä sellaiselle, joka polttaa.
"Toki se voi kannustaa sellaista, joka on ajatellut lopettaa. Itsekin olen ajatellut lopettamista, mutta hinta ei minua motivoi", seitsemän vuotta tupakoinut nainen sanoo.
Antero Heloma kertoo, että tupakoinnin on yleensä laskettu vähenevän puolella siitä prosenttimäärästä, jolla hintoja nostetaan.
Eli nyt, kun tupakkatuotteiden hinnat nousevat keskimäärin kymmenisen prosenttia, tupakan kulutuksen on arvioitu laskevan viisi prosenttia.
"Myös yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa. Tällaisena kireänä aikana hinnannousu voi vaikuttaa enemmän ja tehokkaammin", Heloma pohtii.
Hän näkee korotuksen tarpeellisena, koska vero on pysynyt jo monta vuotta ennallaan.
"Jos hintaa ei koskaan nosteta, tupakointi lisääntyy helposti, kun niin sanottu reaalihinta halpenee. Viime vuosina on tapahtunut juuri reaalihinnan laskua. Siinä mielessä korotus on perusteltu ja paikallaan."
Uusimpien tietojen mukaan ruotsalaisista tupakoi enää 14 prosenttia, ja Ruotsi onkin ensimmäinen Euroopan unionin maa, jossa sauhuttelijoita on alle 15 prosenttia väestöstä.
"Kyllähän nuuskaaminen tilastoissa jonkin verran vaikuttaa. Tilastojen valossa naiset polttavat Ruotsissa miehiä enemmän, koska miehet sitten nuuskaavat", laboratorionjohtaja Antti Uutela KTL:sta arvelee.
Antero Heloma huomauttaa, että nuuskaamisen aloittaminen näyttäisi vaikuttavan vain viidellä prosentilla tupakoinnin lopettamiseen.
"Toki nikotiiniriippuvaisilla henkilöillä nuuska täyttää nikotiinitarpeen. Nuuskankäyttö ei kyllä auta tupakoinnin lopettamisessa, mutta se korvaa nikotiinin himoa", Heloma selvittää.
Yhtenäinen kartoitus
EU:sta puuttuu
Tupakointiaktiivisuuden kansainvälinen vertailu tilastojen perusteella on haastavaa, koska Euroopan tai EU:n laajuista yhtenäistä kartoitusta ei ole tehty.
KTL:n tilastotutkija Hanna Tolonen kertoo, että parhaillaan on suunnitteilla EU:n laajuinen kyselytutkimus, jossa selvitetään muun muassa tupakointia. Valmista ei kuitenkaan tule vielä muutamaan vuoteen.
"Haasteensa tilastointiin tuovat erilaiset ikäryhmittelyt, käsitykset tupakoinnin säännöllisyydestä ja esitetyt kysymykset", tutkija Satu Helakorpi KTL:stä valottaa.
Antero Heloman mukaan Pohjoismaissa poltetaan Euroopan mittakaavassa melko maltillisesti. Sen sijaan saksankielisissä maissa sauhutellaan paljon.
"Baltian maissa, Venäjällä ja muissakin Itä-Euroopan maissa miehet polttavat paljon ja naiset selvästi vähemmän", Heloma arvioi.