Miltei ennätyksellisen alhaalle painunut sähkön markkinahinta ravistelee Suomen energiatuotantoa ja omavaraisuutta.
Kaleva uutisoi tiistaina Bioenergiayhdistyksen teettämästä selvityksestä, jonka mukaan monet voimalaitoshankkeet ovat vaakalaudalla matalan hinnan vuoksi.
Erityisesti hintakehitys vaarantaa uusien energiatehokkaiden ja uusiutuvia polttoaineita käyttävien yhteistuotantolaitosten rakentamisen. Tällä voi olla kauaskantoiset ja myös ikävät seuraukset huoltovarmuuteen.
Suomalaisella kylmän maan erikoisuudella eli yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla on ollut tärkeä merkitys energiajärjestelmän toimivuudelle huippukulutustilanteissa, esimerkiksi pakkasjaksoina.
Ympäri Suomea on noin 50 yhteistuotantolaitosta, joilla on kyky tuottaa normaalia enemmän sähköä huippukysynnän aikana. Useita laitoksista uhkaa kannattamattomuus sähkön ylituotannosta johtuvan halvan hinnan vuoksi.
Sähkömarkkinoilla pätee markkinatalous. Varsinkin pohjoismaiden yhteisillä sähkömarkkinoilla hinta on laskenut, kun tarjontaa on ollut kysyntää enemmän.
Bioenergiaselvityksessä pelätään, että halpa sähkö ohjaa kotimaiset investoinnit ainoastaan lämpöä tuottaviin laitoksiin, jolloin Suomen kyky valmistaa tarvittaessa lisäsähköä vaarantuu.
Monet energiayhtiöt ovatkin ottaneet laskimet esille ja todenneet yhteistuotantolaitokset kannattamattomiksi. Pelkkä lämpölaitos on jopa kaksi kertaa tuottoisampi investointi kuin samanaikaisesti sähköntuotantoon pystyvä yhteislaitos.
Pohjois-Suomessa ainakin Oulun Energia Oy harkitsee parhaillaan, korvataanko Toppilan vanheneva yhteistuotantolaitos lämpölaitoksella.
Yhteislaitoksista luopuminen on yksittäisten energiayhtiöiden investointipäätösten lisäksi myös kansallinen kysymys.
Huoltovarmuus heikkenee oleellisesti, jos poistuvaa sähköntuotantoa pitää korvata vielä nykyistä enemmän tuontienergialla, jota ostetaan joko idästä tai lännestä.
Yhteislaitoksista luovuttaessa energiaomavaraisuus putoaa pitkäksi aikaa. Lämpölaitoksen käyttöikä on usein 40–50 vuotta. Lämpökattilaa ei voi kesken kaiken ottaa sähköntuotantoon, vaikkapa kriisin sattuessa.
Lähtökohdan täytyy Suomessa olla se, ettei yhteistuotantoa ajeta alas tuijottamalla nykyiseen sähkön markkinahintaan.
Edullinen kausi voi jatkua pitkäänkin, mutta kuka takaa sähkön megawattituntihinnan pysyvän matalana vuoteen 2066 saakka, jolloin lämpölaitoksia jälleen uudistetaan?
Työ-ja elinkeinoministeriön mukaan uusiutuva energia on ohittamassa fossiilisten polttoaineiden käytön Suomessa kenties jo ensi vuonna.
Yhteistuotantolaitokset ovat olleet uusiutuvan polttoaineen lippulaivoja. Olisi nurinkurista, mikäli valtiovalta antaisi sähkön tipahtaa tarjonnasta pois.