Yritykset saneeraavat työntekijöitä yhä eläkeputkeen. Neljännesmiljoona suomalaista aikoo jäädä ennenaikaisesti eläkkeelle ennen kuin edut heikkenevät. Hallitus odottaa työllisyyden kohenevan vaalikauden aikana vähintään 100 000 hengellä ja työllisyysasteen nousevan 70-75 prosenttiin. Muuten vanheneva Suomi ei selviä velvoitteistaan.
Vaikeaa työllisyysasteen nosto on. Tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljäs 50-60 -vuotias aikoo jäädä pois työelämästä ennen virallista eläkeikää. Kohderyhmään kuuluu yli miljoona suomalaista eli ennenaikaisesti eläkkeelle aikoo jättäytyä reilusti neljännesmiljoona kansalaista.
Kysymys on merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta. Kuntoutus- ja muista projekteista huolimatta eläkkeelle lähtöikä ei ole noussut. Suomalaiset siirtyvät yhä työeläkkeelle keskimäärin vähän alle 59-vuotiaina. Osin tämänhetkisen eläkehingun taustalla on uusi eläkelaki, joka heikentää mahdollisuutta jäädä ennenaikaisesti eläkkeelle. Toisaalta sen uskotaan edistävän ikääntyneiden pysymistä työelämässä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä etsitäänkin keinoja, joilla ikääntyneitä houkuteltaisiin jäämään töihin nykyistä pitempään. Suomalaiset vanhenevat niin nopeasti, että keinoilla on kiire. Ensi vuonna ensimmäistä kertaa työelämään tulee vähemmän ihmisiä kuin sieltä lähtee pois.
Tuoreesta sosiaaliturvan suunta 2003 -raportista ilmenee, että työllisyyttä aiotaan nostaa sekä työuran alku- että loppupäässä. Eläkeuudistuksessa työttömyyseläke lakkautetaan kokonaan vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiltä, eikä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä myönnetä enää vuoden 2006 jälkeen. Myös vanhuuseläkkeelle kannustetaan jäämään yhä iäkkäämpänä.
Parhaillaan yritykset saneeraavat taantuman tainnuttamina henkilökuntaansa. Yleensä ikääntyneiden osana on eläkeputki, koska se on halpa ja helppo saneerauskeino. Jos työntekijä joutuu työkyvyttömyyden takia eläkkeelle, tulee se yritykselle kalliiksi.
Ikääntyneiden työllistymisen pahin este onkin pelko heidän joutumisestaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Palkansaajan työkyvyttömyydestä koituu työnantajalle niin suuria maksuja, että ne estävät vanhenevien ihmisten työllistymisen.
Eläkeputken ja työkyvyttömyyseläkkeen hinnallinen kuilu on kiistatta ongelma ja yksi työmarkkinoiden tämänhetkisistä rakenteellisista ongelmista. Nykyinen järjestelmä on johtanut omituiseen käytäntöön. Työttömän ja työkyvyttömän on hyvin vaikea päästä eläkkeelle, mutta työkykyinen ja työssä oleva voidaan helposti saneerata eläkeputkeen.
Mahdollisuus siirtyä eläkeputkeen poistuu muutamassa vuodessa. Tietenkin putkeen siirtämisen hintaa voidaan nostaa ja yrittää siten hillitä saneerausvauhtia muutamaksi vuodeksi. Tähdellisempää kuitenkin on puuttua työkyvyttömyyseläkkeen hintaan eli rakentaa järjestelmä, jossa työnantajat tasaavat maksutaakkaa keskenään niin, ettei työkyvyttömyyden lasku lankea vain ikääntyvien työntekijöiden palkanmaksajille.
Työnantajamaksujen tasaus ikääntyvien työntekijöiden kohdalla on syytä korjata. Jotain toivoa tästä onkin, sisältyyhän asiasta maininta hallituksen ohjelmaan. Työllisyystavoitteen täyttämiseksi kehitetään kuntoutusjärjestelmää. Ensi vuoden alussa työkyvyttömyyden uhkaama työntekijä saa oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen.
Hallituksen tavoitteena on saada kaikki kynnelle kykenevät töihin. Se koskee myös vajaakuntoisia, vammaisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Ongelmallisimmille pitkäaikaistyöttömien ryhmälle, yli 10 vuotta työttöminä olleille yli 55-vuotiaille, laaditaan parhaillaan könttäsuunnitelmaa eläkkeelle pääsystä.