Vaala Viljeltyä hillaa eli lakkaa on päässyt maistelemaan vasta harva, mutta maku on kuulemma kohdallaan. Noin hehtaarin laajuisella, maan suurimmalla yksittäisellä hillaviljelmällä Vaalassa satoa vuoden päästä. Muutama hillankukka on sentään jo ehtinyt supulle saakka.
Hillanviljelykokeiluun pari vuotta sitten mukana lähtenyt Heimo Leinonen arvelee, että hänen hillapeltonsa on yksi kalleimmista suohehtaareista Suomessa.
Ennen Norjasta ostettujen taimien istutusta suo piti jyrsiä, ojia jouduttiin kaivamaan ja tiekin täytyi tehdä.
"Onhan tämä vähän sellaista loton peluuta, kun ei Suomessa aiemmin kovin paljon kokemuksia tästä touhusta ole. Taimisto kasvaa hitaasti, mutta ehkäpä ensi kesänä jo saadaan jotain poimittavaa", Leinonen tuumii Oulujärven partaalla sijaitsevan suonsa äärellä.
Halla vieraili Leinosen hillaviljelmällä parhaaseen kukinta-aikaa, joten kovin monta marjaa ei pienistä varsista tälle kesälle ole tulossa.
Viljelmän reunoilla, veden täyttämien ojien penkoilla kukat ovat päässeet kehittymään jo supuiksi.
3 000 kiloa
hehtaarilta
Heimo Leinonen on kehittänyt hillakkonsa suojaksi melkoisen vesijärjestelmän. Eri kokoisten ojien virtausta säädellään turvepadoin, mutta ankaralta hallalta ei sekään suojaa.
Kainuun Lakka 2002-2004 -hankeen vetäjä, luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen kertoo, että norjalaisista taimista istutettuja hillaviljelmiä on eri puolilla maakuntaa jo toistakymmentä. Ensi syksynä viljeltyä hillaa kasvaa Kainuussa jo noin viiden hehtaarin alalla.
Kiinnostusta kokeiluun on ollut myös muualla Pohjois-Suomessa.
Hillaa viljellään kasvihuoneessakin. Kuhmossa kokeillaan, voidaanko muovin alla saada kasvatetuksi kaksi hillasatoa vuodessa.
Keinokylmän ja kasvuvaiheiden vuorottelun avulla voidaan yhdessä tarhassa päästä jopa neljään satoon.
Kasvihuonesatojen kilomäärät ovat vielä arvoitus.
Avomaakasvatuksessa on päästy Norjassa 3 000 kilon hehtaarisatoon, kun luonnossa jäädään parhaillakin hillasoilla noin puoleen siitä.
Lupaava
kaksineuvoinen
Erittäin mielenkiintoinen kokeilu on kaksineuvoisen hillan parhaillaan menossa oleva mikrolisäys. Näyttää siltä, että luonnosta löydetyn, samaan kasviin emin ja heteet kasvattavan hillan erityisominaisuus on säilyvä. Luonnossa jopa 99 prosenttia suon hilloista saattaa olla hedekasveja, jotka eivät tuota marjoja, vaikka kukkivatkin komeasti.
"Mikrolisäyksen avulla saadaan pian taimia istutettaviksi, jolloin satovarmuus kasvaa merkittävästi. Viemme ensi kesänä soille myös mehiläis- ja kimalaispesiä varmistamaan tavallisten hillojen pölytystä", Pirinen kertoo.
Hillaprojektille suunnitellaan jo jatkoa. Siinä esille nostetaan myös karpalo, josta on saatu hankituksi Venäjältä hyväsatoisia ja isomarjaisia lajikkeita.