Ennätyskuiva kevät on saanut satoennusteita laativan tutkijan ymmälleen. Tarkempia arvioita sienisadosta voidaan antaa vasta parin viikon kuluttua, mutta hillasta on jo laajempia havaintoja. Hillasato on kerättävissä noin puolitoista viikkoa etuajassa eli heinäkuun puolivälissä.
Lapin ja Oulun lääneissä hilla eli suomuurain on viime vuosina kypsynyt yleensä heinäkuun puolivälissä tai sen jälkeen. Kainuussa ja Lapin läänissä hillasadosta ennustetaan kukkien ja raakileitten määrän perusteella keskinkertaista ja paikoin runsasta. Muualla maassa hillasato jää pieneksi.
Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo sanoo, että hillamarkkinoita ei ainakaan sadon puolesta kannata enää heinäkuun lopulla järjestää. "Hillan eli suomuuraimen osalta ei ole isoja eroja kypsymisajankohdissa maan eri osissa, sillä tuo avosuon marja on runsaimmillaan pohjoisen isoilla soilla. Nyt hillasato on kerättävissä heinäkuun puolivälissä. Syynä on aikainen kukinta ja erittäin lämmin alkukesä."
Salon mukaan marjasatojen ennustaminen kukkimisvaiheessa on kohtuullisen helppoa, koska erilaiset säähavainnot ja pölytyksen onnistuminen antavat tutkijalle lisätietoa.
Sienisadon ennustaminen vaikeaa
"Sienten osalta satojen ennustaminen on todella ongelmallista, ja siinä on vielä kehittämistä. Tutkimusmetsissä pitäisi käydä aktiivisemmin ja useammin sekä seurata, mitä siellä tapahtuu.Heinäkuun alun sademääristä huolimatta tatteja ei ole juuri näkynyt, sillä ennätyskuiva kevät teki tehtävänsä. Salon mukaan huhti-, touko- ja kesäkuu olivat kuivimpia vuosikymmeniin.
"Nyt tilanne on vesimäärän osalta parantunut, mutta on mielenkiintoista nähdä mikä on alkukesän kuivuuden ja tämänhetkisen kosteuden yhteisvaikutus", Salo sanoo
"Kaikki tärkeimmät sienilajimme, eli tatit, rouskut ja haperot elävät yhteiselämää puun kanssa, joten sienien käyttäytyminen ei näy ulospäin. Sieni saa puusta sokereita voidakseen tehdä itiöemiä, joita tavataan kutsua sieniksi. Itse sienihän on maan alla rihmastona, joka hyvissä olosuhteissa tekee itiöemiä."
Salon mukaan säätiloilla on sienten kasvuun merkityksensä, kuten myös puun kunnolla ja siihen miten puu suhtautuu sienen tarpeisiin. "Voimme vain jossitella, kääntyykö sienitilanne kohtuullisen mukavaksi sienisyksyksi vai myöhästyykö sato lisää ja tulee myöhemmin syksyllä. Jos on yleensä tullakseen," Salo sanoo.
"Hyvinä sienivuosina on jo juhannuksena ja heinäkuun alkupuolella ollut tatteja, mutta nyt anti on kerrassaan niukka. Jokin yksittäinen lehmäntatti ja koivunpunikkitatti on löytynyt sieltä täältä, mutta herkkutatteja vain muutama.
Saloa avustaa sieni- ja marjasadon ennustamisessa 160 henkilöä ympäri Suomea, mutta sienihavaintoja joukko ei juuri ole päässyt kirjaamaan. "Hämeessä ja Satakunnassa on nähty nousemassa sormenpään kokoisia kantarelleja runsaamminkin, joten tuon suositun lajin osalta sato näyttää hyvältä".