Verivihollisina tunnettujen senaattori Hillary Clintonin ja edustajainhuoneen entisen puhemiehen Newt Gingrichin poliittinen ystävyyssuhde hämmästyttää ja puhuttaa Yhdysvalloissa.
Republikaanien oikea laita ihmettelee ja vihoittelee, mitä Gingrichillä on mielessään, kun hän julistaa, että Clinton olisi vaikea kukistettava vuoden 2008 presidentinvaaleissa.
Demokraatit olivat yhtä kummissaan, kun senaattori ilmestyi Gingrichin kanssa tiedotustilaisuuteen, jossa he puhuivat terveydenhoidon uudistamisesta. Gingrich kun on mies, joka oli viime vuosikymmenen alkupuolella tappamassa Hillary Clintonin johtaman komitean hahmottelemaa laajaa terveydenhoito-ohjelmaa. Gingrich ajoi myös innolla Bill Clintonin erottamista.
Oppia Valkoisesta talosta
Sekä senaattori että ex-puhemies kiistävät, että kyseessä olisi laskelmoitu poliittinen opportunismi. Clinton myönsi keskiviikkona, että hänen yhteisesiintymisensä Gingrichin kanssa saattaa näyttää oudolta, mutta itse asiassa he ovat keskustelleet jo vuosien ajan terveydenhoidosta ja Yhdysvaltain turvallisuudesta.
Gingrich kehuu senaattoria erittäin käytännölliseksi, eteväksi ja kovaksi uurastajaksi ja sanoo olevansa erittäin otettu Clintonin kanssa työskentelystä.
Itsekin presidenttiehdokkuudesta kiinnostunut Gingrich totesi yllättyneensä huomatessaan, kuinka vankka vahvan puolustuspolitiikan tukija Clinton on. Gingrich uskoi sen johtuvan senaattori Valkoisessa talossa viettämistä vuosista, jolloin hän pääsi seuraamaan läheltä presidenttimiehensä toimia Yhdysvaltain turvallisuutta koskeneissa kysymyksissä.
"Useimmista muista lainlaatijoista poiketen hän on ollut Valkoisessa talossa. Hän on puoltanut jatkuvasti kansallisesta turvallisuudesta huolehtimisen tarvetta", Gingrich totesi.
Gingrich ei ole ainoa konservatiivi, joka on yllättynyt senaattori Clintonin toimista. Republikaanien patavanhoilliset etelän ex-senaattorit Jesse Helms ja Strom Thurmond olivat yhtä tohkeissaan, kun ensimmäistä kauttaan aloitteleva senaattori oli valmis tekemään tuttavuutta heidän kanssaan.
Gingrichin ja Clintonin päinvastaisista vakuutuksista huolimatta heidän arvellaan laskevan, että he hyötyvät poliittisesti toisistaan.
Oikean äärilaidan kulkija Gingrich pyrkii hivuttautumaan presidentinvaalien varalta lähemmäksi keskustaa, ja Clinton on omiaan pehmentämään Gingrichin imagoa.
Liberaalien demokraattien mannekiiniksi haukuttu Clinton tähtää samalle keskikaistalle osoittamalla, että hän on valmis yhteistyöhön pahimpien vastustajiensakin kanssa Yhdysvaltain parasta ajaessaan.