Ammattimainen hillanviljely on pääsemässä Suomessa vauhtiin. Vuona 1999 alkaneen Proagria Kainuun vetämän Erikoismarjat markkinoille -hankkeen myötävaikutuksella kymmenessä kainuulaisessa yrityksessä kasvatetaan nyt hillaa.
Tiistaina norjalais-kanadalainen tutkijoiden ryhmä kävi tarkastamassa kajaanilaisen taimentuottajan Kari Komulaisen tuotantotilat Peuraniemen Taimitarhalla.
"Proagria Kainuun vetämän Erikoismarjat markkinoille -hankkeen tulokset ovat jo nähtävissä. Verkostoituminen kansainvälisesti on tuonut Kainuuseen uutta osaamista ja markkina-alueita", iloitsee neuvoja Heli Pirinen.
Kari Komulainen ei ole pysähtynyt taimien tuotannossa maakunnan rajojen sisäpuolelle, vaan toimittaa taimia hillanviljelyä varten joka puolelle Suomea.
Komulainen aloitti puutarhallaan norjalaisten hillantaimien kasvatuksen 2002 ja edelleen hän on ainoa viljelijä, jolla on Suomessa lisenssioikeudet norjalaisiin kaksikotisiin lajikkeisiin Fjordgull, Fjellgull, Apollen ja Apolto.
Kotimainen kaksineuvoinen lajike Nyby on tällä hetkellä emokasvatuksessa ja siitä on odotettavissa viljelytainta ensi kesänä.
Helppohoitoinen kotipihallakin
Kotitarveviljelijää ilahduttaa se, että ostetuista taimista harrastepuutarhurinkin on mahdollista saada satoa.
Taimille riittää maakuoppa taikka kallionkolo, johon lisätään kalkitsematonta, hapanta raakaturvetta. Kosteutta kasvi tarvitsee, mutta padotuksella on ehkäistävissä taimen liika vettyminen.
Satoa syksyllä istutettu taimi tuottaa mahdollisesti jo seuraavana kesänä. Neliömetrin alalta voidaan saada parhaillaan 250-300 gramman satotuotto, joka on vielä ammattiviljelijälle pienehkö.
Norjalaista tutkijaryhmää vetänyt Inger Martinussen kertoi, että yhteistyöllä kainuulaisten kanssa haetaan erityisesti tietotaidon jakamista uusien projektien merkeissä.
Norjassa hillanviljelytutkimukset ovat jatkuneet jo 30-40 vuotta. "Kainuu on yksi tärkein alue, missä villejä hilloja kasvaa. Suomalaisista lajikkeista kiinnostavat erityisesti hermafrodiitit eli itsepölyttävät lajikkeet, joita löytyy useilta soilta."
Viljely soilla kiinnostaa
Inger Martinussen on huolissaan turvetuotannon ympäristövaikutuksista.
"Turvetuotanto voimistaa kasvihuoneilmiötä", pohti Martinussen. Soiden vaihtoehtoiselle käytölle norjalaiset hakevat tosissaan vaihtoehtoa hillankasvatuksesta.
"Kasvatus luonnonsoilla voisi tuoda viljelijöille lisätuloja", hän pohtii. Lajikkeiden kehittämisen lisäksi tutkitaan esimerkiksi halla-vaarallisten soiden profiloinnilla saatavia parannuksia sekä mehiläisten käyttämistä lisäpölytykseen.
Heli Pirisen mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Sotkamon toimipaikassa pyritään tutkimaan suomalaisia lajikkeita, mutta vielä ei ole löydetty norjalaisia lajikkeita parempia.
Komulaisen puutarhassa on menossa tutkimus siitä, miten erilainen ilmastus vaikuttaa juurien kasvuun, mutta tuloksia saadaan odottaa vielä muutamia vuosia.
"Viljely on nyt pääasiassa koetoimintaa kasvihuoneissa, mutta koko ajan suomalaisille lajeille haetaan kannattavuutta ja samalla tosissaan sivutulojen mahdollisuutta", Heli Pirinen sanoo.