Hillan viljelyä ei Suomessa ole vielä pahemmin kokeiltu, mikä hämmästyttää tutkijoita. Norjassa viljelyä on testattu yli 20 vuoden ajan. Siellä saatujen tulosten mukaan esimerkiksi lannoituksella marjan satoa voidaan nostaa kolmin-nelinkertaiseksi verrattuna lannoittamattomaan suohon.
Hillan viljelyn ongelmana on se, että kasvustoissa täytyy olla läsnä samanaikaisesti hede- ja emikukkia. Luonnonkasvustoissa on usein vallalla vain toinen tyyppi, minkä lisäksi näiden kahden kasvityypin kukinta saattaa tapahtua hieman eri aikaan. Ratkaisun tähän toisi kaksineuvoinen marja, jolloin jokaisesta kukasta voi kehittyä marja. Pyhännältä muutama vuosi sitten löydetyn kansineuvoisen hillan jalostamista tutkitaan Kuopion yliopiston projektissa.
"Turpeennostosta on vapautumassa vuosittain 2000 suohehtaaria uusiokäyttöön. Hillanviljely on eräs vaihtoehto tutkittaessa tällaisten soiden uudelleen käyttöä", kertoi tutkija Harri Kokko Kuopion yliopistosta.
Hillan ja erikoismarjojen viljelymahdollisuuksiin perehdyttiin Kuusamossa järjestetyssä seminaarissa.