Värinsä puolesta hilla kävisi herkusta vaikka pääsiäispöytään ja tulevaisuudessa onkin mahdollista tuoreen lakan saanti vuoden ympäri. Kainuussa tehdyissä maailman ensimmäisissä marjantuotantoon tähtäävissä lakan kasvihuoneviljelykokeessa saatiin rohkaisevia tuloksia. Satotaso oli ensimmäisessä kokeessa reilut kahdeksan kiloa sadalle neliömetrille.
- Kyseessä oli vain yhden erän satotaso. Lakan kasvihuoneviljelyssä on paljon kehittämistä ja tavoitteena on saada toiminta tulevaisuudessa kannattavaksi. Vuoden aikana lakasta voidaan saada jopa kuusi satoa, mikäli kasvihuoneesta löytyy riittävästi tiloja luontaisen kierron järjestämiseen, luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen korostaa.
Hilla kiinnostaa
Jos kasvihuoneviljely ottaa vasta ensi askeliaan, niin kesäaikaan soilla ja suopelloilla tapahtuva hillanviljely on jo hieman pidemmällä. Kainuusta löytyy tällä hetkellä parikymmentä viljelijää, joiden lakkaviljelmien yhteenlaskettu määrä on noin kolme hehtaaria. Parhaimmillaan koealoilta saatu sato on noussut 3000 kiloon hehtaarilta.
Lakanviljelyä on Kainuussa kehitelty ja tutkittu erilaisten EU-projektien rahoituksella 1990-luvun lopulta lähtien. Oppia on haettu muun muassa Norjasta, jossa lakanviljelyllä on pitkät perinteet.
Norjasta ovat pääosin peräisin myös tällä hetkellä myynnissä olevat marjantaimet. Hieman kotimaistakin väriä löytyy taimimarkkinoilla, sillä myyntiin on Nyby-lajike, jossa samassa kasvissa on niin emi- kuin hedeosiot. Uusia taimilajikkeita etsitään koko ajan.
- Olemme keränneet isomarjaista kainuulaista kantaa, josta pyrimme kasvattamaan omaa lajiketta. Suurimmat löydetyt marjat ovat olleet yli 6 grammaa painavia eli suurempia kuin kahden euron kolikot. Katsomme saammeko vietyä näitä kantoja viljelyyn saakka ihan omina lajikkeina, hillanviljelyn "matkasaarnaajana" toimiva Heli Pirinen Kainuun maaseutukeskuksesta kertoo.
Kiinnostus luonnonmarjojen viljelyä kohtaan on runsasta. Koulutustilaisuuksia niin hillan kuin karpalon osalta on järjestetty Kainuun lisäksi Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Oulun seudulla.
Taimet arvossaan
Pikavoittoja ei omalta lakkasuolta ole saatavissa. Vaikka satotasot ovat olleet ilahduttavan suuria, niin oman lakkaviljelmän perustamiskustannukset ovat varsin korkeat. Lisäksi marja on pioneerikasvi, joka ei siedä kilpailevia kasveja kasvuympäristöön. Entiset turvesuot ovat parhaita alustoja perustaa oma lakkaviljelmä.
- Hehtaarille menee 40.000 tainta ja tänä päivänä lakkataimen hinta on suurissa erissä ostettuna euron luokkaa. Turvesuot ovat parhaita alustoja perustaa oma lakkaviljelmä, mutta meillä on koeviljelyssä myös vanhoja suopeltoja. Siellä on ennen aloittamista kuitenkin tehtävä kesannointi huolella, sillä muutoin lakka kuolee, luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen kertoo.
Kotipuutarhuri pääsee liikkeelle halvemmalla. Asiasta innostuneet voivat hakea hillanmaarönsyjä siltä parhaalta marja-apajaltaan ja lähteä kasvattamaan lakkaviljelmää emotaimimenetelmän kautta. Asiantuntijoiden neuvojen avulla sopivat kasvuolosuhteet voidaan luoda pienessä mittakaavassa vaikka kotipuutarhan peränurkkaan.
- Emotaimipenkin avulla pystyy lisäämään myös ostettuja taimia omaan käyttöönsä. Myyntiin saakka ostettuja taimia ei kuitenkaan tällä tavalla saa lisätä, luonnontuoteneuvoja Heli Pirinen muistuttaa.