Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n viestintäpäällikkönä toimineen Hilkka Ahteen työsyrjintäjutun käsittely alkoi tänä aamuna korkeimmassa oikeudessa. Ahde saapui oikeudenkäyntiin hyvillä mielin siitä, että vuosia kestänyt oikeusprosessi on jo loppusuoralla.
- Olen selvinnyt oman perheen ja liikunnan avulla. Ja myös työkavereiden tuki on ollut tärkeää, eläkkeelle viime syyskuussa jäänyt Ahde kertoi ennen oikeuden istuntoa.
Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2015 AKT:n ex-puheenjohtajan Timo Rädyn työsyrjinnästä. Vuoden 2016 marraskuussa hovioikeus kuitenkin hylkäsi syytteen työsyrjinnästä äänestysratkaisulla.
Syyttäjä haki valituslupaa asialle korkeimmasta oikeudesta. Ahde yhtyi syyttäjän valituslupahakemukseen.
- Koko asia on syyttäjän. Minä en ole nostanut mitään oikeusjuttuja, vaan kaikki jutut ovat lähteneet yleiseltä syyttäjältä. Avilta (Aluehallintovirasto) ensin poliisille ja poliisilta syyttäjälle.
Ahteen mukaan tällä oikeudenkäynnillä ei ole enää hänelle merkitystä.
- Minä olen oman asiani voittanut kahdessa oikeusasteessa. Tällä on suurempaa, laajempaa merkitystä. Että kuinka kiusatut ihmiset uskaltavat jatkossa viedä oman asiansa Aluehallintovirastoon.
Vaikuttiko kantelu irtisanomiseen?
Asiassa on kyse siitä, irtisanottiinko Ahteen työsuhde sen vuoksi, että hän oli kannellut Rädyn käytöksestä aville.
Ahde oli jättänyt vuoden 2011 kesäkuussa kantelun Rädyn käytöksestä Aluehallintovirastoon, joka kehotti myöhemmin AKT:ta korjaaviin toimiin epäasiallisen kohtelun loppumiseksi.
Liitto irtisanoi Ahteen seuraavan vuoden maaliskuussa. Ahteen irtisanominen kuitenkin peruttiin nopeasti ja hänen tehtävänimikkeensä vaihdettiin viestintäpäälliköstä yhteyspäälliköksi.
Myöhemmin useita hallituksen jäseniä tuomittiin sakkoihin työsyrjinnästä.
Rädyn mukaan syynä oli luottamuspula
Räty jäi hovioikeudessa ilman tuomiota. Hovioikeus totesi kuten käräjäoikeuskin, että Ahteen käsittelypyyntö työsuojeluviranomaisille olisi ollut syrjivä irtisanomisperuste. Hovioikeuden mukaan ei kuitenkaan ollut riittävää varmuutta siitä, että juuri se oli irtisanomisen syy.
Rädyn mukaan hän äänesti Ahteen irtisanomisen puolesta, mutta ei puhunut muille äänestyspäätöksestään. Räty kertoi KKO:ssa äänestäneensä AKT:n hallituksessa irtisanomisen puolesta luottamuspulan eikä kantelun takia. Se oli myös irtisanomisen ilmoitettu syy. Räty kiistää edelleen syyllistyneensä rikokseen.
Luottamuspula syntyi Rädyn mukaan siitä, että Ahde olisi muun muassa hoitanut työtehtävänsä huonosti, puhunut eri yhteyksissä negatiivisia asioita Rädystä ja AKT:sta ja toiminut Rädyn selän takana.
Ahteen mukaan hän ei ole koskaan mustamaalannut AKT:ta tai Rätyä, ja hän on hoitanut työtehtävänsä hyvin. Ahteen mukaan luottamuspulalle ei ole perusteita.
Räty tuomittiin toisessa oikeusprosessissa
Räty tuomittiin hovissa vuonna 2015 Ahteen työpaikkakiusaamisesta vuosina 2006-2012. Oikeuden mukaan Räty oli kiusannut myös entistä sihteeriään. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa 2014 Rädyn 80 päiväsakkoon, mikä hänen tuloillaan oli noin 2 000 euroa. Helsingin hovioikeus päätti helmikuussa 2015 pitää tuomion voimassa.
Oikeuden mukaan Räty syyllistyi työturvallisuusrikokseen ja Ahteen osalta myös pahoinpitelyyn.
Myös kaksi AKT:n luottamushenkilöä tuomittiin sakkoihin, ja AKT sai 20 000 euron yhteisösakon.