Hil­jai­suus on nyt mat­kai­lu­valt­ti

Harva suomalainen kokee lopulta viihtyvänsä kaupunkien kiireessä ja melussa, ja siksi hektisen arjen vastapainoksi vapaa-ajalla haetaan rentoutumista ja hiljaisuutta.

Hiljaisten alueiden kysyntä on huomattu myös Lapin matkailussa. Pallastunturin rauha on houkutellut matkailijoita jo pitkään.
Hiljaisten alueiden kysyntä on huomattu myös Lapin matkailussa. Pallastunturin rauha on houkutellut matkailijoita jo pitkään.

Harva suomalainen kokee lopulta viihtyvänsä kaupunkien kiireessä ja melussa, ja siksi hektisen arjen vastapainoksi vapaa-ajalla haetaan rentoutumista ja hiljaisuutta. Useimmiten rauha ja hiljaisuus sekä mahdollisuus rentoutumiseen löytyvät helpoimmin luonnosta.

Tämä on huomattu myös Luonnonsuojeluliitossa, joka käynnisti kampanjoinnin luonnon hiljaisten alueiden kartoittamiseksi vuonna 2000. Yhdessä Suomen Ladun kanssa syntyi aloite hiljaisten alueiden kartoittamisesta, ja niille soveltuvan arviointi- ja melunmittausmenetelmän kehittämisestä.

Samana vuonna vietettiin ensimmäisen kerran Hiljaisuuden päivää 8. lokakuuta. Hiljaisuuden päivänä Luonnonsuojeluliitto, luonnonsuojelupiirit ja
-yhdistykset järjestävät seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia sekä retkiä luonnon hiljaisiin paikkoihin.

Hiljaisuuteen liittyvät hankkeet eivät kuitenkaan unohtuneet vuoteen 2000, vaan sen jälkeen vireillä on ollut hankkeita ja tutkimuksia hiljaisista alueista, hiljaisuuden kokemisesta ja luonnonhiljaisten alueiden suojelemisesta.

Vuonna 2005 Luonnonsuojeluliitto käynnisti yhteistyön Kuopion yliopiston melulaboratorion kanssa. Tavoitteena on kerätä tietoa luonnonrauhan kokemisen ja äänitasojen välisistä suhteista.

Vuosina 2002-2004 Suomen luonnonsuojeluliitto oli mukana valmistelemassa meluntorjunnan valtakunnallisia linjauksia ja toimintaohjelmaa vuoteen 2020. Mietinnön pohjalta ympäristöministeriö valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöstä meluntorjunnasta Suomessa.

On todettu, että suurimpia melun aiheuttajia Suomessa on tieliikenne. Noin 90 prosenttia melualueilla asuvista asuu maanteiden tai katujen lähettyvillä. Merkittäviä melulähteitä ovat myös raide- ja lentoliikenne, moottoriurheiluradat, ampumaradat sekä teollisuus.

Melusaaste on kasvava ongelma ja sillä on vaikutuksia paitsi ihmisten terveyteen, elinympäristöön ja viihtyvyyteen, mutta myös luontoon itsessään.

Myös matkailualalla on huomattu hiljaisten alueiden kysyntä ja hiljaisuuden vetovoima matkailijoiden keskuudessa. Maaliskuussa 2007 päättyi Lapin yliopiston 2-vuotinen hanke, Hiljaisuus Lapin matkailun vahvuutena.

Hankkeen tavoitteena oli paitsi tutkia hiljaisuutta, myös kehittää hiljaisuuteen perustuvia matkailupalveluita, tuotteistaa palvelut myyntiin ja sitä kautta edistää yritysten osaamista ja verkostoitumista.

Lapin yliopiston hankkeen pohjalta kehitettiin monia innovatiivisia matkailutuotteita ja julkaistiin Hiljaisuus - Hyvinvointia -teemasivusto laplandfinland.com -nettisivulle.


Hiljaisuuden päivää on vietetty 8.10. vuodesta 2000 lähtien. Tietoja
päivän ohjelmasta ja tapahtumista löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivuilla http://www.sll.fi/luontojaymparisto/hiljaisuus/
hiljaisuudenpaiva.

Ilmoita asiavirheestä