Viitostien matkaajaa kohtasi keskiviikkoaamuna Käpylän talon entisellä suopellolla vaikuttava näky. Yli 20 vuotta tielle vaatetettuina heinäpäinä tuijottanut väki oli muuttunut riisutuiksi seipäiksi, ristikansaksi.
Hiljaisen kansan naapurina Niittykahvilaansa emännöivä Ritva Huttunen vakuuttaa, että kaikki on entistä ehompaa iltaan mennessä.
– Nyt on vaihdettu kaikki 900 runkoa uusiin, sen verran alkoi jo osteoporoosi niitä vaivata.
Hiljainen kansa sai alkunsa Suomussalmen kirkonkylässä 40 vuotta sitten performanssitaitelija Reijo Kelan esityksestä Ilmarin Kynnös. Heinäpäät ehtivät ennen Viitostien varteen asettumistaan viettää yhden yön Helsingin Tuomiokirkon portaillakin.
Työpaja Hanslankarit ja Kainuun Kuutamokeikat ovat koonneet Hiljaiselle Kansalle taas komeat vaatteet, mutta lisää voi tuoda.
– Niiden kanssa voi vaihtaa vaatteita. Ja tuossa viereisessä heinäladossa sopii vaikka yöpyä, Huttunen lupaa.
Hiljainen kansa on kerännyt julkisuutta ympäri maailmaa. Viime kesänä, Niittykahvilan aukioloaikoina, heinäpäiden mykkä tuijotus pysäytti ainakin 30 000 valtatien kulkijaa.
Tamperelaiset Soile Sternberg ja Mauri Rantanen ovat vierailleet Hiljaisen kansan luona usein. Nyt he ovat pysähtyneet auttamaan hahmojen pukemisessa.
– Yhäkin tämä paikka hätkähdyttää. Olisi voinut tuoda itsekin jotain, mutta näyttää täällä olevan tarpeeksi vaatetta.
Matti Kuosmasen mönkijän kärryssä on kasa heinämättäitä.
– Uusia päitä kuljettelen, näitä kyllä riittää tuossa lähiniityllä ja uusia kasvaa koko ajan.
Ritva Huttuselta kysytään usein, mitä hahmot oikein tarkoittavat. Juroja ja syrjäytyneitä kainuulaisia vai jotain ihan muuta? Mitä kertoo se, että riisuttuna hahmo muuttuu ristiksi?
– Reijo Kela ei ole koskaan selittänyt asiaa auki. Parasta on, kun kukin hiljentyy hetkeksi hahmojen keskelle ja luo oman tulkintansa.