Tuiran Lassintalon kuntosalilla puurtavien ikäihmisten iho kiiltää kosteudesta. Kaikki ahertavat tottuneesti jonkinlaisen härvelin kimpussa.
"Tämä sopii hyvin. Kysy vaan, mitä minä en harrasta", kuntolaitteessa pungertava Maila Pihlajaniemi kihertää.
"Ajan aamulla Mustaltasuolta Patosillan viereen uimaan avantoon ja käyn myös vesijumpassa sekä voimistelemassa."
Hyvässä kunnossa olevan leskirouvan kalenteri on täynnä. Säännöllisistä harrastuksista pyhitettyjä ovat ainoastaan perjantai, lauantai ja sunnuntai.
Ystävätär houkutteli Pihlajaniemen Oulun kaupungin ilmaiseen seniorikuntosaliin. Samalla reissulla syödään alakerran ruokalassa kohtuuhintainen lounas.
Tämä on mukavaa aamupäivän toimintaa. "Voisi salitunnista maksaa euron", pari kuukautta kuntovehkeissä käynyt Pihlajaniemi lupaa.
Terveyskeskuslääkäri vakuutti selkälihasten vahvistuslaitteessa puurtavalle Antero Valtaselle, että kuntosali aina hierojan voittaa. "Siltä näyttää", pari kuukautta salilla käynyt Valtanen vakuuttaa. "Mies on ollut paljon paremmalla tuulella", mukana oleva Sanni-vaimo todistaa.
Lihaskunto paranee, vaikka sali ei suinkaan ole ainoa Valtasen liikuttaja. Aikaa vievät myös pyörä- ja sauvakävelyretket.
Miehestä on tärkeää, että sali on maksuton. "Enpä taitaisi käydä, jos tästä perittäisiin maksu. Eläkkeet ovat pieniä."
Jo 79 vuotta täyttänyt viikoittain salilla käyvä Saara Kauppinenkin on tyytyväinen. "Liikun paljon, ja tämä on mukava lisä kuntoiluun", ikäihminen kertoo.
Kauppinenkaan ei olisi valmis maksamaan salilla käynnistä, olletikin, jos maksu on suuri. "Ja raja on yksi euro, sitä vielä voisi harkita."
Ennalta ehkäistään
Lassintalon päivätoimintakeskus aloitti viime keväänä Oulussa uuden ikäihmisten palvelun. Taloon ei tarvitse lähetettä, eikä asiakkaiden tarvitse kaivaa kuvettaan. Riittää kun soittaa talolle, onko ryhmissä tilaa.
Lääkärit ja kotihoidon henkilökunta mainostavat taloa asiakkailleen. Suurin vetäjä on kuitenkin viidakkorumpu, ystävät ja naapurit.
Seniorikeskuksessa käy pari sataa kotonaan asuvaa ja viitisen kymmentä Lassintalon ja palvelukodin asukasta. Vanhin on 92 -vuotias.
Pelin henki on selvä. Palvelun uskotaan haukkuvan hintansa sillä, että talossa käyvien kunto ja mielenvire paranevat. Ja samalla laitospaikkojen tarve siirtyy.
"Tuloksista ei voi vielä puhua mitään, koska olemme toimineet vain vajaan vuoden", yksikön toiminnan vetäjä, fysioterapeutti Sinikka Lotvonen sanoo. "Asiakkaat ovat kuitenkin tyytyväisiä, sen todistavat tehdyt kyselyt."
Lassintalon palvelukeskus on Oulussa kokeilu, pilotti. Jatko näyttää, leviääkö malli muualle kaupunkiin. Toki kokeilu ei ole ainutkertainen koko maassa, ja esimerkiksi Jyväskylässä on vastaavaa.
Ohjattu kuntopiiri on jatkuvasti täynnä. Sen sijaan kuntosalin yleisövuoroille löytyy vapaita aikoja. Salilla voivat käydä kaikenkuntoiset, koska laitteet ovat helppokäyttöisiä vaikkapa rullatuolipotilaille.
Tilaa on myös esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan palveluneuvonnassa sekä kädentaito-ryhmissä.
Luennot ovat erityisen suosittuja. Vast'ikään tukkeutui saliin yli sata ihmistä kuulemaan luentoa masennuksesta.
"Ennen kaikkea ihmiset parantavat täällä kehon kuntoa ja harrastavat käden taitoja. Ihmissuhteet ovat myös tärkeitä. Monet viettävät täällä koko päivän ja tapaavat muita ihmisiä", Lotvonen kertoo.