Taantuman riski väijyy Suomea jo tulevalla vaalikaudella. Suurin vaalilupauksiin ei ole varaa, vaikka isot uudistukset painavat päälle.
Oulun seudun on tehostettava edunvalvontaansa, kun kaupunkiin on jälleen kerran osunut kovia iskuja.
Vaalikauden viimeinen istunto on ohi, ja kansanedustajat ovat kirmanneet kohti kampanjakevättä kokopäiväisesti. Asetelma on tällä kertaa poikkeuksellinen, sillä yhdenkään puolueen tai kansanedustajan ei tarvitse välttämättä puolustella hallituksen tekemisiä.
Sen jälkeen kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus löi sote-maakuntauudistuksessa päänsä seinään ja erosi, menneet voidaan unohtaa ja katsoa eteenpäin. Irtiottoja yhteiseen tekemiseen on jo nähty. Vastaavaa tilannetta ei ole ollut miesmuistiin.
Huhtikuun eduskuntavaalien kuumimmaksi teemaksi on ehditty veikata milloin maahanmuuttoa, vanhustenhoitoa, terveyspalveluja, koulutusta ja milloin ilmastonmuutosta. Aina esiin pulpahtaa uusia asioita, jotka valtaavat keskustelun.
Takelteleva talouskehitys asettaa kampanjoinnille ehtoja koko maassa, mutta erityisesti Oulussa, jossa olosuhteet muuttuivat yllättäen astetta karummiksi. Oulun tulevaisuus elinvoimaisena teollisuuskaupunkina sai kovan kolauksen, kun Stora Enso kertoi, että saattaa irtisanoa useita satoja työntekijöitä paperikoneiden alasajon takia. Tilalle on tosin tulossa ainakin yksi kartonkilinja. Oulussa on ollut muitakin raskaita yt-menettelyjä, kun muun muassa leipomoita on lopettanut tuotantonsa.
Tiistaina julkistettiin kolme suhdannekatsausta, jotka painavat ylimitoitetuille vaalilupauksille jarrua. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan, Danske Bankin ja Aktian arviot ennustavat Suomella hiipuvia kasvulukuja ja heikkenevää taloutta.
Etlan mukaan talouskasvu hidastuu tänä vuonna 1,4 prosenttiin kun taas Danske ja Aktia näkevät tilanteen 0,3 prosenttiyksikköä valoisampana. Ensi vuonna talouden ennakoidaan kasvavan enää 1,2 –1,3 prosenttia.
Parin prosentin kasvu pitäisi taloutta ja työllisyyttä taantumavuosiin nähden vielä hyvässä vireessä. Pelkona on, että lähivuodet joudutaan ajamaan pienellä vaihteella. Moottorin teho ei riitä parempaan, juuri kun tehoja tarvittaisiin lisää.
Taantuman riski väijyy jo tulevalla vaalikaudella. Taloudellisia resursseja vaativien uudistusten tarve on kuitenkin suurempi kuin ehkä koskaan heikkenevän väestö- ja aluekehityksen takia.
Oulun merkitys Pohjois-Suomen suurimpana kasvukeskuksena heijastuu laajalle. Jos Oulu yhtenä kasvun moottoreista alkaa yskiä, se vaikuttaa muuallekin ja jättää jälkeensä vain näivetystautia.
Oulun seudun hallitusohjelmatavoitteissa korostuvat huolet työllisyyden hoidosta ja yliopiston riittävästä rahoituksesta nyt kun nuoria ikäluokkia vielä on. Logistiset hankkeet kuten raideliikenteen kehittäminen ja TEN-T-ydinverkkokäytävän laajentaminen poistaisivat kasvun esteitä.
Alueellinen edunvalvonnan merkitys korostuu vaikeissa oloissa. Pohjoisen kasvukolmion – Oulun seutu, Meri-Lappi, Rovaniemi, Kajaani, Kokkola ja Raahe – yhteistyö on välttämätöntä kilpailukyvyn ja työllisyyden varmistamiseksi, vastineena etelän kasvukolmiolle.