EU-komissio on lyönyt monille unionin jäsenmaille pöytään odotettua kovemmat päästötavoitteet. Komissio julkisti keskiviikkona lakiehdotuksensa kunkin maan tavoitteista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuosina 2021–2030.
Suomelle tuli 39 prosentin päästövähennystavoite, joka on sama kuin Tanskalla. Ruotsi ja Luxemburg saivat tätä kovemmat tavoitteet. Moni Keski-Euroopan maa selvisi vähemmällä elinkeinorakenteensa takia.
Esityksen taustalla on joulukuussa allekirjoitettu Pariisin ilmastosopimus, joka velvoittaa maapallon valtioita vähentämään päästöjä.
Moni taho pettyi Suomessa, sillä lopputulos oli 1–2 prosenttiyksikköä ajateltua tasoa korkeampi. Vaikka nosto vaikuttaa pieneltä, kustannukset kasvavat sen myötä merkittävästi.
Komission esitys kohdistuu arkipäiväisiin päästölähteisiin eli liikenteeseen, lämmitykseen, maatalouteen ja jätehuoltoon. Kova päästötavoite koskettaa siten jokaista suomalaista tavalla tai toisella.
Suomen kansantalous tulee kärsimään ainakin lyhyellä aikavälillä epäoikeudenmukaisilta tuntuvista päästötavoitteista. Kuljetuskustannukset nousevat pitkien etäisyyksien maassa, mikä näkyy kulutustuotteiden ja elintarvikkeiden hinnoissa.
On mahdollista ja toivottavaa, että Suomen velvoite vielä alenee lähemmäksi alkuperäistä tavoitetta. Metsät voivat pienentää esimerkiksi maatalouden ja liikenteen päästötavoitteita.
Kyseessä ei ole kikkailu vaan luonnonmukainen tosiasia. Suomen metsät ja hyvin hoidetut viljelymaat sitovat ilmakehästä hiilidioksidia enemmän kuin komissio tavoiteasettelussaan on tässä vaiheessa ottanut huomioon.
Suomen pinta-alan metsäisyys ja metsätalous ovat monelle eurooppalaiselle outo asia. Siksi suomalaisten asiantuntijoiden kannattaakin teroittaa komissiolle, miten maankäyttö- ja metsätoimialan hiilinielut voidaan ottaa paremmin lukuun päästövähennyksiä laskettaessa.
Suomipystyy vastaamaan ilmastonmuutoksen vaatimuksiin. Strategia on periaatteessa jo olemassa. Hallituksen täytyy vain nopeuttaa aikataulua, jotta muutostöihin voidaan tarttua.
Suomi on linjannut Pariisin ilmastosopimuksesta, että se pyrkii lopettamaan kivihiilen käytön sähkön ja lämmön tuotannossa ja puolittamaan öljynkulutuksensa.
Suomen on muutettava liikennejärjestelmäänsä nopeammin ja vauhditettava digitalisaation kaltaisia hankkeita, jotka kehittävät infrastruktuuria päästöttömämmäksi.
Polttomoottoreita täytyy korvata sähköautoilla ja kaasun käytöllä. Lisäksi liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää biopolttoaineilla, joiden valmistuksessa ja tuotekehittelyssä Suomi on maailman huippuja. Suomella on omasta takaa myös biopolttoaineiden raaka-aineita.
Kova päästötavoite voi vauhdittaa innovaatioita vähennettäessä öljyriippuvuutta. Sen myötä Suomella on mahdollisuus päästä kiinni uuden älykkään teknologian kärkijoukkoon.
Pääkirjoitus