Hii­li­kui­tu mul­lis­taa jää­kiek­koi­lun mai­la­mark­ki­nat

Jääkiekkoilun mailamarkkinoilla on meneillään murros, jossa hiili- ja lasikuitu sivuttavat mailan materiaalina puun.

Jääkiekkoilun mailamarkkinoilla on meneillään murros, jossa hiili- ja lasikuitu sivuttavat mailan materiaalina puun.

"Perinteisten mailojen kysyntä on parin viime vuoden aikana vähentynyt. Monet merkittävät mailanvalmistajat ovat joutuneet lopettamaan toimintansa Pohjois-Amerikassa. Kokonaan hiili- ja lasikuidusta valmistettujen mailojen myynti on siellä lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja kysyntä kasvaa kovalla vauhdilla myös Euroopassa", sanoi padasjokelaisen Montreal Sports Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kölhi.

Yritys sai perjantaina Päijät-Hämeen maakunnallisen Innosuomi-palkinnon. Montreal alkoi valmistautua mailamarkkinoiden teknologiamurrokseen kolme vuotta sitten käynnistämällä komposiittimailan kehittämisprojektin. Sen kustannukset olivat noin 250 000 euroa. Laitteiston ja muottityökalujen investoinnit olivat 700 000 euroa. Montreal voi investointien ansiosta yli kaksinkertaistaa tuotantonsa eli valmistaa 70 000 täyskomposiittista mailaa vuosittain. Yrityksen palveluksessa on tällä hetkellä yli 60 työntekijää.

Suomi on maailman ja ennen kaikkea Euroopan markkinoilla merkittävä jääkiekkomailojen valmistaja. Mailoja valmistetaan vuosittain reilut viisi miljoonaa. Suomen neljässä mailatehtaassa valmistetaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa mailaa, joista miljoona menee vientiin. Koko maailman tuotannosta arviolta viidennes on toistaiseksi komposiittimailoja, mutta niiden osuus kasvaa vauhdilla myös harrastajien käytössä.

"Me myymme mailoja noin 30 maahan. Suurimmat ostajamaat ovat Suomen lisäksi USA, Kanada, Venäjä ja Ruotsi. Tilanne kuitenkin elää koko ajan, sillä halvempien puumailojen valmistus on siirtymässä Tshekkiin, Viroon, Venäjälle ja Ukrainaan. Vaativaan käyttöön tarkoitettuja hiili- ja lasikuidusta valmistettuja täyskomposiittimailoja tehdään Suomen lisäksi vain Sveitsissä ja Pohjois-Amerikassa", kertoi toimitusjohtaja Kimmo Kölhi.

Ei vaikutusta seurojen talouteen

Kuiturakenteinen maila on tuntuvasti kalliimpi kuin perinteinen puumaila. Kun lasikuituvahvisteisen puumailan hinta on noin 20 euroa, joutuu komposiittimailasta maksamaan miltei kymmenen kertaa enemmän. Jääkiekkoseurojen varustekuluista valtaosa hupeneekin mailoihin. Esimerkiksi jääkiekkoilun SM-liigaseuran pelaajat ovat tähän mennessä rikkoneet yli 2 000 mailaa kaudessa.

"Joukkueessamme kaikki pelaajat ovat siirtyneet käyttämään hiilikuitumailoja. Seuran talouteen ei uudistus kuitenkaan vaikuta, sillä kuitumaila kestää tuntuvasti kauemmin. Syynä on myös urheilullinen menestys, sillä uusi maila on kevyempi ja paremmin pelattava. Sama kehityshän on tapahtunut myös pesäpallo- ja tennismailojen sekä suksien tuotekehittelyssä", sanoi Oulun Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno.

Ilmoita asiavirheestä