Suomen hiihtoliitto antoi tyrmäysiskun Aavasaksan mäkikeskushankkeelle, ja näytti varovaisesti vihreää valoa Suomun lentomäelle. Listalla ykkösenä oli kuitenkin nykyisten mäkien perusparantaminen.
Visionäärinen Aavasaksan mäkikeskus on saanut tukea Suomessa ja ulkomailla, sen puolesta ovat liputtaneet mäkipomo Walter Hofer, sekä monet huippuvalmentajat ja hyppääjät. Aavasaksa ei olisi pelkkä lentomäki, vaan ympärivuotinen valmennuskeskus, jossa löytyvät saman katon alta myös suurmäki ja normaalimäki.
Komeus, ja varsinkin sen hinta, 30 miljoonaa euroa, epäilytti hiihtoliiton johtokuntaa. Lisäksi Lapin liiton kielteiset lausunnot, ja museoviraston jyrkkä ei Aavasaksan kansallispuistoon suunnitellusta mäkikeskuksesta, saivat peukalot alaspäin.
Nykyiset mäet ensin kuntoon
Hiihtoliiton johtokunta yhtyi mäkihypyn ja yhdistetyn valiokuntaan, joka korosti esityksessään, että lentomäkihanke ei saa vaarantaa nykyisten mäkien perusparannustöitä. Lahdessa, Kuopiossa, Kuusamossa, Rovaniemellä ja Jyväskylässä riittää tekemistä. Lisäksi valiokunta listasi Vuokatin suurmäen ja pääkaupunkiseudun hankkeet lentomäen edelle.
Vuoteen 2015 mennessä kunnostustöihin uppoaa 15-20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Lahdessa pitäisi mäkien perusparannuksen lisäksi rakentaa hissi normaalimäkeen.
"Nämä perusparannus ja uudistushankkeet ovat erittäin tärkeitä. Meillä on kolme keskusta, Lahti, Kuopio ja Kuusamo, joissa hypätään maailmancupin osakilpailuja. Ne olisivat vaarassa, jos mäkien kunnosta ei pidetä huolta", korosti Ilkka Tiilikainen, valiokunnan lahtelainen puheenjohtaja.
Johtokunta perusteli Aavasaksan hylkäämistä realismilla. Lapin liiton maakuntajohtaja Esko Lotvonen piti hanketta liian kalliina. Rahoitussuunnitelmassa on isoja kysymyksiä. Aavasaksan vetäjät uskovat, että 30 miljoonan euron kustannuksista tuli kymmenen miljoonaa EU-tukena.
"Lotvonen sanoo lausunnossaan, että sellaisia EU-rahoja ei ole luvassa", liiton toimitusjohtaja Jari Piirainen siteerasi maakuntajohtajaa.
Myös museoviraston kanta on murskaava. Yli-intendetti Mikko Härö sanoi, että virasto ei missään nimessä hyväksy Aavasaksan suojeltuun kansallispuistoon rakentamista.
Suomua on suunniteltu jo vuosia, ja se on liiton alkuperäinen ehdokas. Rahoitus on helpompi järjestää, lisäksi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tukee hanketta.
Lentomäki nousee, jos on noustakseen, julkisella tuella. Onko päätös Suomun tukemisesta poliittinen, kun elinkeinotukien päällä istuva Pekkarinenkin on sen takana?
"Ei missään nimessä", kiisti puheenjohtaja Jaakko Holkeri.
"Varsin outoja perusteluja"
Hurjan työn Aavasaksan hankkeen eteen tehnyt Niilo Halonen pettyi Hiihtoliiton päätökseen. Olympiamitalisti ja FIS:n entinen mäkipomo ihmettele liiton perusteluja ja urheilullisten näkökohtien sivuuttamista.
Katon alle rakennettava Aavasaksan mäkikeskus edusti aivan uutta ajattelua. Ympärivuotinen harjoituskeskus ja tuulen suojassa olevat kolme mäkeä olisivat taanneet lajille tasapuoliset olosuhteet.
"Olemme lähteneet hyppääjien turvallisuudesta ja tasapuolisista olosuhteista. Niihin liitto ei päätöksessään ottanut kantaa lainkaan. Outo ja yllättävä päätös", Halonen tunnusti.
Suomu edustaa perinteistä mäkiajattelua. Hanke sisältää pelkän lentomäen, jossa saa hypätä vain muutaman kerran vuodessa. Sääntöjen mukaan lentomäessä ei saa harjoitella lainkaan.
Halonen ihmetteli myös Lapin liiton lausuntojen painoarvoa päätöksessä. Lapin liiton puheenjohtaja Timo E. Korva on Kemijärven kunnanjohtaja. Lisäksi Lapin liitto on tukenut rahallisesti Suomun hankkeen suunnittelua.
"Lapin liitolla ja Suomulla on kytköksiä, en tiedä, onko liitto ottanut sen huomioon", Halonen mietti.
Myös museoviraston kanta oli tyrmäävä, mutta kaavoitusvalta Aavasaksalla on Ylitornion kunnalla.
Halosen mukaan maisemavaikutukset ovat vähäisiä.
"Aavasaksan laki jää ehjäksi, sillä vauhtimäki louhitaan tunturin sisään."