Kuhina Suomeen mahdollisesti rakennettavan lentomäen ympärillä jatkuu, vaikka ensin pinnalle noussut Tahkovuoren hanke haudattiinkin kaikessa hiljaisuudessa.
Sen jälkeen otsikoihin ovat nousseet Kemijärven Suomutunturi sekä äskettäin esiin pulpahtanut Ylitornion Aavasaksa. Suomen Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajan Janne Marvailan mielestä maahan mahtuu korkeintaan yksi kansainväliset mitat täyttävä lentomäki.
"Eihän nyt Suomeen sen enempää. Aavasaksan hanke on mielenkiintoinen, mutta Kemijärvellä ollaan selvästi pitemmällä. Kaupunki on vahvasti sitoutunut lentomäen rakentamiseen", Marvaila puntaroi.
Marvaila toivoo sydämestään, että Suomen kamaralla vedellään muutaman vuoden kuluttua reippaasti yli kahden sadan metrin siivuja. Suomi on mäkihypyn johtotähdistä ainoa maa, josta lentomäki uupuu.
"Itävallasta, Saksasta, Norjasta ja Sloveniastakin sellainen jo löytyy. Tulevaisuuden suuntana on siirtyminen aina vain isompiin mäkiin", Marvaila muistuttaa.
Lajijohtaja korostaa, ettei lentomäen käyttö tulevaisuudessa rajoitu pelkästään yhteen tai kahteen kilpailuun kaudessa. Kemijärven alustavassa budjetissa on noteerattu mäen muovittaminen kesäkäyttöä varten.
"Lentomäkien käyttö tulee olemaan jatkossa ympärivuotista. Esimerkiksi Oberstdorf olisi halukas muovittamaan mäkensä."
Jatkossa Kemijärven hankkeen ohjausryhmään kuuluva Marvaila saattaa vain ristiä kätensä ja kääntää katseet uusien vallanpitäjien suuntaan. Tarja Cronbergillä, Mauri Pekkarisella ja Stefan Wallinilla on paljon valtaa käsissään.
"Wallinista tiedän sen verran, että hän kova jalkapallofani ja Aston Villan kannattaja. Jospa sydän sykkisi jonkin verran mäkihypyllekin", Marvaila toivoo.
Valtiovalta on paljon vartijana. Suomen Olympiakomitea ei listannut lentomäkeä kärkipään avustuskohteisiin keskiviikkona julkaisemallaan listalla, joka kattaa vuodet 2007-11.
Ensi kevät käännekohta
Hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen pitää ensi kevättä Kemijärven lentomäkihankkeen vedenjakajana. "Silloin sanotaan kyllä tai ei", Piirainen sanoo.
Toimitusjohtaja muistuttaa, että opetusministeriön normaalisti jakamat avustukset huippu-urheilun suorituspaikkoihin ovat nappikauppaa Kemijärven rinnalla. Lentomäen budjetti on tämän päivän hinnoilla 11,5 miljoonaa euroa. Työ- ja opetusministeriöiltä pitäisi raapia kasaan kahdeksisen miljoonaa.
"Opetusministeriö myöntää Suomessa huippu-urheilun suorituspaikkoihin osapuilleen 1,7 miljoonaa euroa vuodessa, joten normaalien hakemusten kansa ei pitkälle pötkitä. Nyt vaaditaan todella vahvoja poliittisia päätöksiä", Piirainen penää.
Jos homma nytkähtää kahden esiselvityksen jälkeen ratkaisevasti eteenpäin, Suomutunturin lentomäen rakentaminen aloitetaan vuonna 2009. Hyppääjät liukuisivat siinä tapauksessa ränniin vuonna 2011.
"Täytyy muistaa, että lentomäki on vain yksi osa Suomun tulevaisuutta. Koko urheilu-alueen kehittämiseen aiotaan satsata 72 miljoonaa euroa", ohjausryhmän puheenjohtaja ja Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva sanoo.