Hiihtoliiton entiset lääkärit Juha Pekka Turpeinen ja Pirkka Mäkelä kertoivat keskiviikkona Vantaan käräjäoikeudessa hiihtäjien epo-hormonin käyttöön viittaavista havainnoistaan. Maastohiihdon entisen päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön syytteitä käsiteltiin oikeudessa toista päivää.
Mäkelä sanoi, että hänelle kerrottiin epon käytöstä pienen piirin keskusteluissa. Molemmat lääkärit havaitsivat hiihtäjillä todella korkeita veren hemoglobiiniarvoja, jotka viittasivat epo-hormoniin. Turpeisen mukaan fysiologiset muutokset olivat niin rankkoja, että niihin oli vaikeaa löytää muuta selitystä kuin epo-hormonin käyttö.
Kumpikaan lääkäreistä ei suostunut sanomaan, kuinka moni hiihtäjistä hormoneja mahdollisesti käytti. Vaitiolovelvollisuuteensa vedoten he vaikenivat myös muista yksityiskohdista.
Lääkärit katsoivat, että esimerkiksi käyttäjiksi epäiltyjen määrän kertominen olisi antanut yksittäisiin henkilöihin viittaavaa tietoa, jota he eivät voi paljastaa.
Molemmat lääkärit kertoivat, etteivät he ole nähneet kenenkään käyttävän hormoneja. Myöskään apua niiden käyttöön ei heiltä pyydetty. Turpeinen työskenteli lääkärinä Hiihtoliitossa 1998-2001 ja Mäkelä 1994-2001.
Turpeinen totesi, että epon käyttöön ei lääkäriä tarvittaisikaan. Omatoiminen käyttö on mahdollista, vaikka siihen liittyy riskejä. Jos ainetta käytetään, se otetaan yleensä injektiona eli ruiskulla.
Oikeudessa keskusteltiin myös plasmaekspanderista, jota Hiihtoliiton tiedetään tilanneen ainakin 34 litraa vuosina 1997-1999. Ainetta on Turpeisen mukaan käytetty hiihtäjien vaarallisten korkeiden hemoglobiiniarvojen alentamiseen.
Kyrö aktiivinen antidopingtyössä
Keskiviikkona kuultiin myös Kyrön todistajia professori Juhani Leppäluotoa ja naisten entistä päävalmentajaa Jarmo Riskiä.
Leppäluoto kertoi tehneensä laajoja testauksia yhteistyössä Suomen Hiihtoliiton kanssa esimerkiksi Vuokatin alppimajalla. Muun muassa epo-hormonin määrää hiihtäjissä tutkittiin. Testeissä ei Leppäluodon mukaan koskaan ilmennyt ylisuuria epomääriä. Epo on hormoni, jota on elimistössä normaalistikin jonkin verran.
Myöskään Riski ei ollut havainnut, että Kyröllä olisi hallussaan tai hän levittäisi urheilijoiden keskuuteen epo- tai kasvuhormonia.
Riski ja monet muut ottivat oikeudessa esille sen, että Kyrö on ollut aktiivisesti mukana antidopingtyössä. Mäkelä kertoi Kyrön toivoneen, että Lahden MM-kisoihin saataisiin testi epolle, plasmaekspanderille ja kasvuhormonille.
Valtionsyyttäjä Pekka Koposen mukaan Kyrön antidopingtyö ei merkitse sitä, etteikö hän olisi voinut olla valmis käyttämään kiellettyjä keinoja tilanteessa, jossa myös muualla maailmassa niitä käytetään.
- Varmaankin Kyröllä on ollut vilpitön pyrkimys siihen, että testit saataisiin niin kattaviksi, että kaikki lähtisivät samalta viivalta, hän sanoi ja totesi samalla, että tilanne ei kuitenkaan ollut tällainen.
Loppulausunnot torstaina
Kyröä syytetään salakuljetuksesta ja petoksesta tai sen yrityksestä. Syytteet perustuvat muun muassa Kyrön hormoniostoista kertoneen hollantilaisvalmentajan Geraldus Meijerin kertomukseen sekä tositteilla todennettaviin tietoihin Kyrön tekemistä matkoista Hollantiin ja tilisiirroista hollantilaistileille. Kyrö on sanonut ostaneensa matkoilta valmennustietoa, ei hormoneja.
Kyrön asianajaja Tero Matsinen kyseenalaisti oikeudessa sen, voidaanko salakuljetuksesta tuomita, kun todisteita aineista ei ole eikä kukaan ole nähnyt Kyrön tuovan aineita maahan.
Oikeuskäsittely jatkuu vielä torstaina, jolloin kuullaan Kyrön asianajajan ja asianomistajana jutussa olevan STT:n asianajajan loppupuheenvuorot. Syyttäjä esitti loppulausuntonsa jo keskiviikkona.
STT on asianomistaja, koska petossyyte koskee Kyrön toimintaa STT:n vuonna 1998 tekemää dopinguutista käsitelleen oikeudenkäynnin yhteydessä. Petossyytteen läpimeno riippuu siitä, tuomitaanko Kyrö salakuljetuksesta.
Syyttäjän mukaan Kyrö syyllistyi ainakin petoksen yritykseen väittäessään STT:n dopingjutun käsittelyssä hovioikeudessa ja valituslupahakemuksessaan korkeimpaan oikeuteen, ettei suomalaisessa maastohiihdossa hänen valmentaja-aikanaan käytetty dopingia. Koponen piti tekoa aluksi petoksena, mutta totesi keskiviikkona, että petoksen yritys voi sopia tilanteeseen paremmin.
Kyrölle vaaditaan ehdollista vankeusrangaistusta. Syyttäjän mielestä lieventävänä seikkana voidaan pitää sitä, että hormoneihin sekaantumisen tuominen esiin STT:n doping-jutun hovioikeusvaiheessa olisi voinut olla Kyrölle aidosti vaikeaa. Käräjäoikeuskäsittely pidettiin ennen kuin väitetty hormonien salakuljetus tapahtui.
