Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen esittää liiton ulkopuolella toimiville lumilajeille eritasoista yhteistyötä lajien itsensä asettamilla ehdoilla.
Rehunen heittää yhteistyöpallon ilmaan viimeisimmässä Hiihtäjä-lehdessä. Ainakaan ampumahiihdon ja hiihtosuunnistuksen puolella tarjousta ei lähdetä kivittämään tuoreeltaan alas, päinvastoin yhteistyön tarvetta tähdennetään.
Rehunen varoo puhumasta kosinnasta. Hänen mukaansa kysymys ei ole uuden mammuttiliiton synnyttämisestä.
"Hiihtoliitolla ei ole tässä asiassa ketunhäntää kainalossa. Kysymys on puhtaasta yhteistyötarjouksesta niille lajeille, joita harrastetaan lumella. Hiihtoliitto ei pysty myöskään rahallisesti houkuttelemaan, entisillä eväillä on tultava toimeen", Rehunen painottaa.
Näitä lajeja ovat hiihtoliiton piirissä olevien lajien lisäksi ampumahiihto, hiihtosuunnistus, lumilautailu, nopeuslasku ja telemark.
Edunvalvontaan
lisää painoarvoa
Rehunen jatkaa, että hiihtoliitolla ei ole etukäteen mietittyä mallia siitä, miten mahdollisissa yhteistyöneuvotteluissa edetään, kumppanien oma tahtotila ratkaisee.
Rehusen tulevaisuudennäkymässä Suomi voisi olla maailman johtava lumiliikuntamaa. Se edellyttää olosuhteiden kokonaisvaltaista kehittämistä lähtien lähiliikuntapaikoista.
Kaikkien lumilajien suurin haaste on saada nuoriso mahdollisimman aktiivisesti suksille. Liitot tähdentävät, että nuorisotyö voisi olla yksi yhteistyömuoto. On sitten myöhemmässä vaiheessa nuorten asia, minkä lajin he valitsevat, kunhan liikkuvat suksilla.
Rehusen mukaan Suomi tarvitsee lisää ympärivuotisia hiihtotunneleita ja koko maan kattavan lumitykkiverkoston. Jäähallien ympärille on mahdollista rakentaa latuja jäähileestä.
Rehunen jatkaa, että hiihtoliitolla on moneen talvilajiin jo tiivis yhteistyö. Nopeuslasku toimii Kalevi "Häkä" Häkkisen kautta tiiviisti hiihtoliiton kautta, samoin lumilautailun kansainvälinen toiminta. Suomesta löytyy hiihtoseuroja, joilla on ohjelmassa myös ampumahiihtoa ja hiihtosuunnistusta.
Lajilinjat
itsenäisiksi
Puheenjohtaja Seppo Rehusen mukaan hiihtoliitossa suunnitteilla oleva uusi organisaatiomalli tuo uusia ulottuvuuksia yhteistyöhön uusien lajien kanssa.
Hiihtoliiton ylimääräinen liittovaltuusto kokoontuu ensi lauantaina keskustelemaan uudistusesityksen päälinjoista. Päätettäväksi lauantaisen kokouksen ehdotus tulee 15. marraskuuta Nilsiässä.
Merkittävin muutos koskee kolmea lajilinjaa, joille esitetään itsenäistä päätösvaltaa erillisen johtosäännön kautta. Näitä ovat alppilajit/freestyle, maastohiihto sekä mäkihyppy/yhdistetty.
Paine lajilinjojen itsenäiselle toiminnalle virisi siitä, että maastohiihtäjien dopingkäryjen jälkeen muun muassa alppilajeissa alkoi kuulua puheita itsenäisestä toiminnasta. Muiden lajiryhmien urheilijat katsoivat, että heidänkin maine menee hiihtäjien hairahduksien takia.
Keskusteluissa päädyttiin siihen, että katto-organisaationa toimii Suomen Hiihtoliitto r.y-Finlands Skidförbund r.f.
"Tavoitteena on jatkaa jäsenistön toivomuksen mukaan yhden katto-organisaation suojissa. Sääntöluonnoksen tärkeimmät asiat ovat lajilinjojen itsenäisyys ja vapaaehtoisväen pääsy entistä lähemmäksi päätöksentekoa."
Lajilinjojen itsenäisyyteen kuuluu myös oma taloudenpito. Lajien oma varainhankinta jää niiden käyttöön eikä se mene liiton yhteiseen pottiin.
"Aikaisemmin lajit ovat käyttäneet liiton rahaa hulvattomasti. Nyt jokainen lajilinja saa huolehtia rahapotistaan omin nokkinensa niinkuin parhaaksi näkevät."