Rovaniemi Suomen Hiihtokeskusyhdistys (SHKY) varoittaa laskettelijoita ja luonnossa liikkujia lumivyöryvaarasta, joka on nyt tavallista suurempi koko Pohjois-Suomessa. Yhdistys antoi varoituksen neuvoteltuaan maanantaina Ilmatieteen laitoksen edustajien kanssa.
Herätteenä rinneolojen tutkailulle oli Pyhätunturilla sunnuntaina sattunut lumivyöry, joka hautasi yhden laskettelijan lumeen. Laskettelija saatiin kuitenkin pelastettua muutamassa minuutissa, eikä hän lieviä kasvovammoja lukuunottamatta loukkaantunut turmassa.
Lumivyöryvaara koskee tuntureiden ja vaarojen luonnonrinteitä. Pyhänkin vyöry tapahtui kunnostetun rinnealueen ulkopuolella, ja sen aiheuttivat laskettelijat itse. Hiihtokeskusten rakennetuissa rinteissä lumivyöryjä ei meillä käytönnössä voi tapahtua.
"Meillä ei ole luonnonrinteitä hoidettujen rinteiden yläpuolella kuten alpeilla. Suomessa rinteet lähtevät tuntureiden huipulta saakka", huomauttaa hiihtokeskusyhdistysken toiminnanjohtaja Guy Catani.
Lumivyöryvaaran syynä ovat alkutalven poikkeukselliset sääolot. Lunta on tullut lyhyessä ajassa paljon, monin paikoin jopa kymmeniä senttejä, eivätkä suojasäät ole katkoneet pakkasjaksoja pohjoisessa kertaakaan. "Lumi on kevyttä ja irtonaista sokerilunta, joka ei ole ehtinyt kuivua ja jähmettyä paikalleen ennen seuraavia sateita. Pyhälläkin lumipeite lähti pohjia myöten irti", Catani kuvailee.
Lumisateiden ennustetaan jatkuvan runsaina myös tulevina päivinä, joten riskit rinteissä liikkumisessa voivat kasvaa entisestään. Catani muistuttaa, että kokeneenkin laskettelijan kannattaa luonnonrinteisiin lähtiessään selvittää olosuhteet etukäteen ja ilmoittaa minne on menossa sekä millloin aikoo palata.
Myös muut kulkijat pitää ottaa huomioon, sillä maastossa rinteiden alla liikkuu myös lumikenkäkävelijöitä, hiihtäjiä ja muita retkeilijöitä.
Olosuhteet rakennetuissa rinteissä ovat Suomessa hyvät, ja onnettomuudet johtuvatkin useimmiten laskijoiden omasta ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä. Luonnonrinteisiin liittyy aina riski.
Havainnot lumivyöryistä ovat viime vuosina lisääntyneet, mutta kyse ei ole niinkään luonnnonolojen muutoksista. Liikkujia rinteissä vain on aiempaa enemmän, ja toisaalta tietoja lumivyöryistä on kerätty järjestelmällisesti vasta viime vuosina.
Tästäkään talvesta ei Catanin mielestä silti tarvitse tulla mitenkään poikkeuksellinen, vaikka lumivyöryriski juuri nyt on tavallista suurempi. Hiihtosesonkiin on vielä aikaa, ja kaikki riippuu säistä
"Tilanne saattaa muuttua ja olot vakiintua hyvinkin nopeasti", hän arvioi.
Oikea liikkuminen
pienentää riskiä
Lumivyöry voi syntyä myös itsekseen, mutta lumen päällä luonnonrinteissä liikkuva laskettelija, hiihtäjä tai kelkkailija lisää aina vyöryn mahdollisuutta.
Sääolojen lisäksi lumivyöryn syntyyn vaikuttaa rinteen jyrkkyys, pinnan laatu ja kasvillisuus sekä lumipeitteen paksuus ja kerrostuneisuus. Jyrkimmissä rinteissä lumi ei kasaudu niin paljon, että vyöryjä syntyisi. Toisaalta kivet ja kasvillisuus ankkuroivat lunta tehokkaasti, ja tiheä havumetsä saattaa jopa pysäyttää jo alkaneen vyöryn.
Paksu lumipeite lisää lumen massaa ja edesauttaa vyöryjen syntymistä. Myös lämpimät säät voivat lisätä riskiä, koska lumen alle maan pintaan kertyvä vesi voi toimia "liukupintana" lumimassoille.
Oloista riippumatta kulkija voi aina omalla käyttäytymisellään pienentää lumivyöryvaaraa. Kävelijä ei laukaise vyöryä yhtä helposti kuin hiihtäjä, koska hän uppoaa hankeen ja paino kohdistuu kohtisuoraan rinnettä vasten.
Hiihtoseurueen tulisikin ylittää epäilyttävät rinteet yksitellen, ja mieluiten jalkaisin. Myös apuvälineet lisäävät turvallisuutta. Jokaisen luonnonrinteillä liikkujan varusteisiin tulisi kuulua ainakin sondi, piippari ja kännykkä.