Oulu Suomen hiihtokeskuksissa mennään tällä hetkellä ihan keskivertovuoden tahdissa, vaikka talvi tuntuu alkaneen vähälumisena. Näin vakuuttaa Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Guy Catani.
"Ensi viikonloppuna aukeaa todella paljon uusia rinteitä. Pakkasjaksoa pystyttiin hyödyntämään. Se on tietysti harmittavaa, että lumiraja kulkee sisämaassa eikä rannikolla. Mutta me olemme tehneet töitä niin hyvin kuin olemme pystyneet."
Tänä vuonna Rovaniemi on kärsinyt lumettomuudesta, ja se on Guy Catanin mukaan heijastunut ikävästi brittivieraiden tilanteeseen.
Lumettomassa Helsingissä tai Oulussakin kansalainen helposti ajattelee, ettei lunta ja hiihtomahdollisuuksia ole muuallakaan.
"Se on suomalaisen korvien välissä. Keski-Euroopassa ihmiset pitävät äidinmaidon kautta luonnollisena, että lunta löytyy laskettelukeskuksista kun ne kerran ovat auki, mutta suomalainen ei sitä vain tajua. Vaikka me kerromme, että meillä on lunta ja olot ovat kunnossa, suomalainen ei usko ennen kuin näkee", Catani harmittelee.
Alkukauden merkitys keskuksille pieni
Kovilla pakkasilla alkanut viime talvi on Guy Catanin mukaan sotkenut median, kuluttajien ja osittain elinkeinonharjoittajien päätä.
"Pitkässä juoksussa normaalisti joulukuun puolenvälin tietämillä ja jouluun mennessä keskukset aukeavat. Vain muutamat paikat pystyvät pienilläkin pakkasilla saamaan aikaiseksi aikamoista lumituotantoa", Catani toteaa.
Jouluun saakka ulottuvan alkukauden taloudellinen merkitys koko kaudelle on häviävän pieni, seitsemän prosentin luokkaa. Tapaninpäivänä alkaa yleensä varsinainen hiihtokeskuskausi.
"Tapaninpäivästä loppiaiseen ulottuvan jakson sää on sitten merkityksellinen. Viime vuonna me hävisimme sen pakkasten takia", Catani sanoo.
Ulkomaiset laskettelijat yhä yleisempi näky
Alpeilla on lumitilanne todella huono, siellä ei ole lunta alle tuhannessa metrissä. Etelä-Alpeilla on hyvä tilanne.
Viimeisten vuosien heikko lumitilanne on heijastunut veden käyttömahdollisuuksiin ja lumetusjärjestelmiin. Kun lunta on tullut, sitä on sitten tullut tuhoon asti.
"Bisnes vaikeutuu siellä määrätyllä tavalla, mutta meillä on mahdollisuus ottaa osa siitä", Catani sanoo.
Ulkomaisia laskettelijoita on viime vuosina tullut yhä enemmän Suomeen. Viime talvena heitä oli 100 000. Venäläisiä on heistä noin puolet.
Britit ovat toiseksi suurin ryhmä. Seuraavaksi eniten väkeä tulee Baltiasta, Hollannista ja Tanskasta.
Tällä talvelle brittilaskettelijoita on tulossa yli 50 charter-koneellista, charter-koneita on kaikkiaan tulossa reilusti yli sata. Charterkoneissa tulevat ihmiset ovat rinteessä noin 100 000 laskettelupäivää.
"Vuokatin kokoinen hiihtokeskus täyttyisi pelkästään heistä", Catani laskee.
Suomalaiset suuntaavat
Alpeille yhä vähemmän
Alppeihin tottuneita taitavia laskettelijoita voi olla hankala houkutella Suomeen vaikkapa Saksasta, mutta aloittelevalle britille suomalaiset rinteet riittävät mainiosti.
Suomalaiset laskettelijat käyvät Alpeilla yhä vähemmän.
Viime vuonna noin 12 000 suomalaista kävi Alpeilla, kun vuonna 1990 kävijöitä oli 35 000. Ruotsissa kävi 70 000 suomalaista laskettelijaa vuonna 1990, nyt luku on noin 30 000. Norjassa on käynyt vuosittain noin 4 000 suomalaista laskettelijaa. Siellä hintataso on Catanin mukaan suomalaisille liian korkea.