"Loppiaisena pitäisi suksen luistaa, jos vaan pukata muistaa" ennustaa alavieskalainen Eero Isokääntä. "Se nyt rupiaa jähtyyn, ja talvi voittaa lämpimät ilmat", hän jatkaa.
Uudenvuoden viettäjät voivat Isokäännän mukaan varautua lumisateeseen, mutta kovat pakkaset eivät vielä juhlintaa hidasta.
Tammikuun puolessa välissä on täydenkuun aika. Silloin pitäisi alavieskalaisen mukaan tulla jo tiukempaakin pakkasta. "Jos täysikuu syntyy sakarat ylöspäin, pakkanen siitä vielä kiristyy."
Isokääntä huomauttaa, että hänen ennustuksensa kattavat pääasiassa Keski-Pohjanmaan ja Oulun seudun. Sisämaassa vallitsee jo erilainen ilmasto.
Kokonaisuudessaan lopputalvi on Isokäännän mukaan lauha ja sekava.
"Tammikuun loppupuolella vallitsee pakkassää mutta helmi-maaliskuun vaihteessa tulee lunta, tuulta ja pyryä."
Säiden kylmenemistä lähipäivinä ennustaa Isokäännän mukaan se, että suolinkaiset ovat kaivautuneet syvemmälle maahan.
"Aivan joulun edellä kävin lapioimassa maata, ja suolinkaiset olivat jo menneet syvemmälle maahan." Vaaksan mittainen mato talvehtii noin viisi senttiä jäätyneen maan alapuolelle.
Isokääntä ennustaa talvesta kokonaisuudessaan vähälumista. Pihlajassa oli syksyllä erittäin paljon marjoja, ja vanhan kansan mukaan pihlaja ei yhden syksyn ja talven aikana kanna koskaan kahta suurta kuormaa.
Luonnon merkkien seuraamisesta Isokääntä saa omien sanojensa mukaan kiittää edesmennyttä kauppias Oskari Raasakkaa. "Hän neuvoi minulle kaikkein eniten ampiaisista, suolinkaisista ja linnunradasta".
Ampiaiset auttavat kesäsään ennustamisessa. Suolinkaiset kertovat puolestaan sen, kuinka kylmät ilmat on tulossa.
Syksyllä näkyvästä linnunradasta voi puolestaan ennustaa talven sääoloja.
23. marraskuuta Kalevassa julkaistiin juttu, jossa haastateltiin neljää luonnon merkeistä säätä ennustavaa henkilöä. Joulukuun ennusteessa Isokääntä oli lähinnä oikeaa.