Oulujoen jäälle ilmestyi viikko sitten 15 kilometrin pituinen perinteisen latu. Kyseessä ei ole virallinen latu, vaan yksityisen ihmisen tekemä lenkki.
Kaksi viikkoa sitten oululainen Jorma Paaso tähyili kotinsa ikkunasta Oulujoelle ja näki hiihtäjän sivakoivan joenjäätä pitkin.
– Hiihtomiehenä innostuin, että nyt voisi olla sellainen talvi, että joella olisi turvallista hiihdellä, Paaso kertoo.
Hän halusi varmistua jään paksuudesta sahaamalla moottorisahalla aukot jäähän parista kohtaa. Kun Paaso havaitsi, että noin 40 sentin mittainen terälaippa ei yltänyt jään läpi, hän päätti käydä kokeilemassa, onnistuisiko ladun vetäminen jäälle.
– Minulla on moottorikelkka ja sen perään laitettava kevyt latuhöylä. Laitoin höylän kelkan perään ja pelastusliivit päälle. Otin mukaani myös moottorisahan. Vedin latu-uraa rantajäitä pitkin Ranta-Kastellista Maikkulan kartanon ohi ja kävin kiertämässä pienen retkisaaren Heikkilänsaaren kohdalla joen pohjoisrannalla.
Kunnon talvi kannattaa hyödyntää
Paaso sanoo varmistaneensa jään paksuuden vielä muutamaan kertaan ylittäessään jokea moottorikelkan jälkiä pitkin.
Tilanne oli jälleen sama: laippa ei yltänyt jään läpi eli jään paksuus oli yli 40 cm. Sen jälkeen hän uskalsi ryhtyä laduntekoon.
Hän veti ladun veti pohjoisrantaa pitkin Erkkolan sillan kohdalle, josta hän jatkoi eteläpuolta Värtön rannan kohdalle.
– En ole aiemmin vetänyt Oulujoelle latua, mutta asuessamme muutama vuosi sitten Haukiputaalla vedin Kiiminkijoelle ladun. Uskon, että tämän talven aikana tulee vedettyä latua vielä muutaman kerran Oulujoelle, vaikka naapuri meinasi, että kyllä kaupungin miehet vetävät.
Paaso tunnustautuu itsekin innokkaaksi hiihtäjäksi - kilometrejä kertyy reilut tuhat talvessa. Pääasiassa hän hiihtää Sankivaaran maastossa ja Syötteellä.
– Olisi mukava, jos kaupunki vetäisi ladut joellekin, ja mielellään vapaan ladun myös. Kunnon talvi kannattaisi hyödyntää ja tehdä kauniille joelle latu.
Liiku jäällä turvallisesti
- Jään kokonaispaksuudesta ei voi arvioida jään kestävyyttä.
- Jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Yhden ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä sileää teräsjäätä.
- Huokoinen kohvajää on teräsjäätä heikompaa. Sen kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.
- Jäälle menijän minimivarusteet ovat jäänaskalit ja vesitiiviisti pakattu kännykkä.
- Reppu kannattaa pakata kelluttavaksi ja sen on oltava napakasti mahavyöllä kiinni.
- Toisen auttamiseksi repun sivutaskuun laitetaan heittoliina tai 15 - 20 metriä pitkä köysi. Toinen pää sidotaan jo valmiiksi kiinni reppuun.
- Jäälle lähtiessä kannattaa pakata reppuun kevyt hypotermiapussukka.
- Mukaan voi ottaa myös pillin, jolla voi hälyttää apua.
Lähteet: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, ymparisto.fi