Kolmatta talvea hiihdon päävalmentajana aloittava Reijo Jylhä uskoo, että Suomella on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisellä tasolla normaalimatkoilla nopeammin, kuin parin viime talven jälkeen ajateltiin. Sellaiset merkit ovat ilmassa.
Jylhä odottaa jo ensi talvena usealta mieshiihtäjältä samanlaista suoritusta, johon Teemu Kattilakoski pystyi viime talven MM-hiihtojen 50 km:llä. Kattilakosken sijoitus oli kahdeksas.
"Porukan kunto ja tekemisen taso ovat parantuneet. Odotukset perustuvat harjoituksen seurannan tehostumiseen ja testeihin. Sisäinen kilpailu tuo lisää kipinää urheilijoille."
Lahden MM-kisojen jälkeen kilpailukieltonsa kärsineistä urheilijoista Mika Myllylä, Jari Isometsä ja Janne Immonen ovat nyt kauden alusta lähtien täydellä innolla mukana.
Yksin heidän varaansa Jylhä ei menestystä laske. Kattilakoski on yksi valttikortti vapaan hiihtotavan kisoissa. Jylhä odottaa myös vauhdin lisäystä rajavartijaksi siirtyneeltä Timo Topparilta, Sami Revolta ja Olli Ohtoselta.
"Uskon, että muun muassa nämä urheilijat nousevat rankinglistalla ja kaventavat eroa kärkeen. Meillä on mahdollisuuksia tehdä selkeä harppaus eteenpäin verrattuna viime talveen."
Sprintissä Keijo Kurttila ja Lauri Pyykönen ovat parin viime talven aikana päässeet palkintopallille. Jylhä odottaa saman tahdin jatkuvan.
Miesten maailmancupin rankingissa vain Pyykösellä on kuuman ryhmän paikka lähinnä sprinttien ansiosta. Maajoukkueen tavoitteena on hankkia lisää paikkoja ensi talvena.
Naisilla kova
sisäinen kilpailu
Naisten hiihdon tilanne on aivan erilainen kuin miehillä. Suomella on kuusi kuuman ryhmän paikkaa viime talvelta: Virpi Kuitunen, Pirjo Manninen, Aino-Kaisa Saarinen, Annmari Viljanmaa, Kati Venäläinen ja Kirsi Välimaa.
Jylhä jatkaa, että naisten tilanteesta tekee jännittävän tiukka sisäinen kilpailu, jota entisestään kiristää Satu Salosen paluu loukkaantumisen jälkeen tositoimiin. Kainsainvälisellä tasolla yksi uhka kärjestä poistuu, kun Bente Skari ilmoitti keväällä lopettavansa hiihtouransa.
Hiihdon tukimarkkojen vähyyttä on surkuteltu pari vuotta. Jylhä on kyllästynyt puhumaan asiasta. Hän painottaa, että toimeen tullaan eikä tuloksenteko jää siitä kiinni. Ensi vuodeksi tukea on luvassa 8 500 euroa lisää. Äskettäin pidetyn Ramsaun vuoristoleirin kustansi hiihtoliitto. Kesän urheilijat ovat saaneet valmentautua Vuokatissa urheiluopiston tuella.
"Urheilijat ovat asennoituneet harjoitteluun sillä mielellä, että kun tulosta tehdään, rahaa löytyy entistä enemmän. Myös huollossa meillä on kilpailukykyinen tilanne."
Vuoristoharjoittelun
osuus tehostuu
Ensi talvena ei ole arvokisoja, mutta toiminta tähtää menestykseen ennenkaikkea vuoden 2006 Torinon olympialaisissa. Välissä ovat Obertsdorfin MM-kisat 2005.
Päävalmentaja Reijo Jylhän mukaan maastohiihdossa painopistealueita ovat organisaation toiminnan kehittäminen ja vuoristoharjoitteluun panostaminen, koska Torinon hiihtokisat hiihdetään vuoristossa.
Jo joulukuussa maajoukkueurheilijat leireilevät korkealla Italian Formazassa kolmessa osassa. Joulukuun maailmancupin kisoja hiihdetään alppioloissa.
Vuoristoharjoittelu on ollut hiihdossa ikuisuuskysymys.
Jylhä näkee asian niin, että hiihdosta puuttuu samanlainen korken paikan harjoittelun kulttuuri, kuin yleisurheilussa on ollut. Muun muassa kävelyn maailmanmestari Valentin Kononen harjoitteli talvet korkealla.
"Tiedämme konseptit, mutta valitettavasti käytäntö ei toimi niinkuin kuvitellaan. Sen vuoksi haemme joukkueelle oikean tekemisen tapaa."
Maastohiihto hakee itselleen myös laatujärjestelmää ja takavuosien asiantuntijaryhmä on herätelty henkiin. Laatujärjestelmällä haetaan käsikirjaa, josta kuka tahansa voi nähdä, miten edelliset valmentajat ovat toimineet ja urheilijat harjoitelleet.
Asiantuntijaryhmä on kriittinen elin, joka ehdollistaa lajiryhmien tekemiset. Lähtökohta on se, että parannettavaa löytyy, vaikka kolmoisvoiton jälkeen.