Raahelainen Pentti Syrjäpalo, 63, ja ruukkilainen Pekka Pietilä, 64, haluavat omalla esimerkillään elvyttää merihiihtoa keväisellä jäällä. Miehet hiihtävät säästä riippuen sadan kilometrin merimatkan Oulun Oritkarista Raaheen kahdessa tai kolmessa päivässä.
Syrjäpalon mielestä vanha perinne liikkua merenjäällä on katkeamassa: nuoret lähtevät mieluummin rinteisiin hiihtelemään.
"Haluamme hiihdollamme juurruttaa, mutta myös vaalia ja kunnioittaa vanhaa Pohjanlahden rannikon tapaa liikkua keväisellä merenjäällä. Ennen vanhaa hyljemiehet liikkuivat saaliiden perässä, taannoin on hiihtokilpailujakin hiihdetty merenjäällä."
Hiihtämisen vähenemiseen keväisellä merenjäällä ei Syrjäpalon mielestä ole ainakaan syynä huono jäätilanne. Takanapäin on nimittäin ollut hyviä lumi- ja jäätalvia, kuten on tälläkin hetkellä; merenjää on kantava ja kova eikä matkaan tarvita latuja tai erikoissuksia.
"Jäätä on 20 sentistä puoleen metriin riippuen paikasta. Ohuempaa jäätä on karien ympärillä ja virtapaikoissa, jotka tietysti kierrämme kaukaa. Nyt ei pitäis pahemmin olla sulapaikkoja", Syrjäpalo kertoo.
Kaksikon merijäähiihto alkoi keskiviikkona Oulun Oritkarista. Huili- ja tankkaushetkiä pidettiin tunnin välein aina Hailuodon Pöllään saakka, jonne hiihtäjät saapuivat keskiviikkoiltana ennen pimeän tuloa 45 kilometriä takanapäin. Oritkarista Marjaniemen nokkaan tuuli oli ollut ikävän vastainen. Jalatkin oli kastunut Oulunlahdella, kun railosta oli päässyt vettä jäälle. Yön parivaljakko vietti lämpimässä mökissä.
"Merihiihto keväisin on kuin taivaallista hunajaa; aurinko kilottaa ja suksi luistaa", Syrjäpalo säveltää, mutta muistuttaa, ettei kokemattoman pitäisi suinpäin ainakaan yksin matkaan lähteä. "Keväällä pitää aina olla varovainen, kun merellä liikkuu."
Matka jatkuu torstaina Siikajokisuun ja Pattijoen Mikonkarin kautta Raahen Kylmäniemelle, yhteensä 55 kilometriä.
"Torstaipäivän reitti on sään ja jaksamisen mukaan eli toinen yöpyminen voisi olla Siikajoella Törmälässä", Syrjäpalo kertoo ja huomauttaa, ettei nyt olla asialla kilpaa, vaan nauttimassa keväisestä merenjäästä.
Pahinta, mitä matka varrelle voi tapahtua, on Syrjäpalon mukaan välinerikko. Sitten hiihdetään sen mukaan, vaikka yhdellä sauvalla.
"Kuinka kaunis onkaan talvinen meriluonto. Esimerkiksi jäiden valtavat röyssyt, jopa 20 metriä korkeat jäävuoret luodoilla ja karikoilla on hämmästyttäviä. Muuttolintuja näkyy taivalla, mutta jäällä on vielä vähän elämää tähän vuoden aikaan", merenjäällä viimeiset 30 vuotta ja Finlandia-hiihtoja hiihtänyt konkari kuvailee.
"Me kaverin kanssa ensi testaamme reitin ja jos koemme sen hyväksi, ensi keväänä otamme uusiksi ja enemmän porukkaa mukaan hiihtämään", Syrjäpalo lupaa.