Kepulikonstiksi luokiteltava napin syöminen on urheilussa kiellettyä puuhaa. Korvaan napin saa laittaa ihan luvan kanssa.
Suomen hiihtomaajoukkue testasi viikonloppuna Ylivieskassa kevyttä LA-puhelinta. Sen avulla on tarkoitus viestittää kisan aikana hiihtäjälle kisaan liittyviä taktisia tietoja.
"Liikenne on yksisuuntaista, valmentajalta urheilijalle", päävalmentaja Reijo Jylhä esittelee.
Jylhän mukaan mahdollinen hyöty laitteesta revitään irti sprinttimatkoilla ja yhteislähtökisoissa. Normaaliin väliaikalähdöllä hiihdettävään kisaan riittää jo käytössä olevat konstit.
"Sptintissä hiihtäjä ei ehdi vilkuilla taakseen, joten valmentajan hommaksi jää kertoa, mitä selän takana tapahtuu: tippuuko joku, onko kolareita vai lähteekö joku ryykäämään. Oikeille ajolinjoille opastamisellakin voi säästää sekunteja", Jylhä luettelee.
LA-puhelinta käytetään yleisesti muun muassa kilpapyöräilyssä. Pyöräilytaustan omaavalle Jylhälle ajatus vehkeen käytöstä tuntuu luonnolliselta. Hiihtäjistä innostunein asiaan on ollut sprinttimenijä Lauri Pyykönen.
Pyykönen on menestynyt maailmancupin kisoissa ihan hyvin. Jylhä väittää, että paremmin olisi mennyt, jos tiedonsiirtosysteemi olisi ollut käytössä.
"Olisin voinut jokaisessa kisassa kertoa Latelle paremmat ajolinjat", hän sanoo.
Jylhä myöntää, että systeemissä on myös riskinsä: aina valmentajan ohjeet eivät välttämättä mene ihan nappiin. Vastuu ratkaisuista siirtyy urheilijalta osin myös valmentajalle.
"Nuotit pitää olla selvillä samalla tavalla kuin rallikuskilla ja kartturilla."
Muiden maajoukkueiden hiihtäjillä ei ole nappeja korvissa näkynyt. Täysin salaisesta aseesta ei kuitenkaan ole kysymys. Lupa puhelimen käyttöön on kysytty Kansainväliseltä Hiihtoliitolta ja lupa on myös tullut.
"Emme halua kähmiä salassa. Kun lupa on kysytty ja se on saatu, mahdollisten protestien vaaraa ei ole", Jylhä toteaa.