Murtomaahiihtäjille jo lähes kaikkialle vedetyt valmiit ladut ovat rapauttaneet tavallisten hiihtäjien taitoja liikkua luonnossa ja varautua talven tuomiin yllätyksiin.
Pohjois-Suomessa hiljattain sattuneet hiihtäjien eksymiset ovat yksittäistapauksia. Suomen latu ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen sanoo, että kokemattomat hiihtäjät ottavat kuitenkin suuria riskejä arvioimalla taitonsa väärin.
"Ihmiset ovat tottuneet hiihtämään vain laduilla. Kun lähdetään oikaisemaan lyhyttäkin matkaa, ei osata varautua", Tuomo Jantunen harmittelee.
Hänen mukaan murtomaahiihdon suosio näkyy hyvin muun muassa pääkaupunkiseudulla, jossa laduilla on harrastajia tungokseen asti. Moni kokematon kaupunkilaishiihtäjä uskaltautuu muutaman lenkin jälkeen lähtemään keväämpänä Lappiin hiihtämään, jossa pienikin poikkeaminen yleiseltä reitiltä voi tuoda yllätyksiä.
Koskematon luonto houkuttaa
Tunturikeskus Kiilopään johtaja Pirjo Kouvo kertoo, että yhä useampi kokematon hiihtäjä haluaa lähteä myös reittien ulkopuolelle ihailemaan koskematonta luontoa. Kiilopäällä tämä on lisännyt päiväretkien kysyntää, jotka tehdään maastoon oppaan johdolla.
Saariselällä käy talvisin Kouvon arvion mukaan 70 000-80 000 hiihtäjää, joista osa viipyy maastossa itsenäisesti jopa parikin viikkoa.
Teltoissa ja mökeissä majoittuville kokeneille harrastajille sattuu harvemmin onnettomuuksia.
Tekniikka lisääntyy hiihtäjilläkin jatkuvasti, mutta pakkasessa ja katvealueilla matkapuhelimet voivat mykistyä nopeasti. Satelliittipaikantamiseen perustuvia gps-laitteita on myös yhä useammalla. Nykytekniikasta huolimatta vanhat suunnistus- ja kartanlukutaidot ovat edelleen luonnossaliikkujalle kullanarvoisia.
"Ennen nämä taidot kuuluivat kansalaisvelvollisuuksiin. Nyt luotetaan liikaa järeisiin aseisiin ja tekniikkaan", Pirjo Kouvo harmittelee.
Kittilän palopäällikkö Jorma Ojala kertoo, että Levillä hiihtäjien huonoista suunnistustaidoista on saatu aiempina talvina merkkejä, kun lyhyen matkan kunnostetulta ladulta oikaissutta lomailijaa jouduttiin hakemaan maastosta.
Jorma Ojalan mukaan talvisin hiihtäjiä pelastetaan yleensä hoidettujen latujen varsilta muutamia kymmeniä.
"Yleensä hiihtäjät ovat väsähtäneitä tai kaatuneet ladulla", Jorma Ojala sanoi.
Luonnosta vieraantuminen tuttua
Jorma Ojalan mukaan hiihtäjä voidaan paikallistaa matkapuhelimen perusteella, jos hän on soittanut hätänumeroon. Paikannettavassa puhelimessa pitää olla myös virtaa. Tarkkuus riippuu siitä, kuinka tiheässä tukiasemat ovat maastossa.
Saariselän vpk:n päällikkö Olli Vasala sanoo, että hiihtäjien luonnosta vieraantuminen on tuttu ilmiö. Välineetkin ovat kehittyneet siihen suuntaan, että hoidetun reitin ulkopuolella niillä ei pysty kulkemaan kovin pitkästi.
Vasala laskee, että vuosittain Saariselällä on lähtöjä noin 150, joista reilu kolmannes pelastustehtäviä.
Leppävirralta ensimmäisen kerran Kuusamoon hiihtämään lähteneet Aune ja Antti Suomalainen ovat kiertäneet Lapin kohteet, mutta pariskunta on välttynyt onnettomuuksilta. He luottavat nykytekniikkaan, repussa on gps-laite, joka näyttää reitit ja hiihtomatkat tarkasti.
"Tämä on peto syömään pattereita, mutta tähän me luotetaan enemmän kuin itseemme", Antti Suomalainen vitsailee ja näyttää gps-laitetta.