Suomen maajoukkuehiihtäjien työskentelyolosuhteissa on paljon parantamisen varaa. Muun muassa tämä kävi ilmi tiistai-iltana, kun Kaleva järjesti Ylivieskassa hiihtoaiheisen tietoiskun.
Oman näkemyksensä tämän hetken tilanteesta kertoivat maajoukkueen keulakuviin kuuluvat Teemu Kattilakoski ja Pirjo Manninen, Hiihtoliiton ex-päävalmentaja Reijo Jylhä sekä Tero Similän taustajoukoissa rahaa keräävä Tuomo Haikola. Kvartetin keskeinen viesti oli selvä:
"Tällä hetkellä annamme monissa pienissä asioissa tasoitusta ulkomaisille kilpakumppaneillemme. Jos meiltä odotetaan menestystä, myös satsausten pitää olla sen mukaisia", Kattilakoski tiivisti.
Esimerkkinä Kattilakoski mainitsi maajoukkueen lääkäritilanteen.
"Tällä kaudella lääkäri ei ole pystynyt kiertämään leireillä mukana. Hiihtäjän kannalta lääkärin läsnäolo on todella tärkeä asia", Alavieskasta kotoisin oleva Kattilakoski vakuutti.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana Kattilakoski ja Manninen mainitsivat, että hiihtäjät joutuvat vuosittain maksamaan Hiihtoliitolle omavastuuosuuden maajoukkuetoimintaan osallistumisesta.
"Jääkiekossa moinen ei varmasti tulisi kysymykseen", Kattilakoski myönsi.
Tällä hetkellä Hiihtoliitto käyttää huippu-urheilutoimintaan noin miljoona euroa vuodessa. "Absoluuttisesti se on liian pieni summa", Reijo Jylhä myönsi.
Tiukkoja kysymyksiä
Tietoiskuun osallistui yli 60 hiihdon ystävää. Kaksituntisen aikana panelistit saivat vastata tiukkoihin kysymyksiin. Ylivieskalainen hammaslääkäri Pauli Isokangas nosti esille kalustoasian. Ensi talvena Sapporon MM-kisoissa olosuhteet vaihtelevat laidasta laitaan. Isokangas tivasi, voivatko suomalaiset luottaa suksihuollon toimivuuteen.
"Uusi päävalmentaja Magnar Dalen on tuonut maajoukkueeseen paljon tämän alan tietotaitoa. Uskon, ettei ongelmia synny", Manninen viestitti.
Ylivieskalainen Hannu Karstunen valitteli hiihtoväen eripuraisuutta. Karstusen mukaan katseet on käännettävä samaan suuntaan. Reijo Jylhä nyökkäili kannanotolle hyväksyvästi.
"Yhteishenki on maastohiihtoväen vahvuus. Asioita pitää pystyä viemään eteenpäin", Jylhä painotti.
Hiihtoladuilla tungosta
Illan aikana puitiin myös maastohiihdon yhteiskunnallista merkitystä. Tällä hetkellä kuntoladuilla riittää kiitettävästi sivakoijia. Jylhä korosti, ettei hiihto ole enää vain 40-vuotiaiden miesten kuntoilumuoto.
"Maastohiihto elää nousukautta -- ja hyvä niin. Meillä ei ole paluuta aikaan, jolloin hyvä peruskunto tuli hyötyliikunnan ja työnteon kautta", Jylhä muistutti.
Kunnon naurut yleisölle tarjosi Aarno Syrjälä, joka muisteli Teemu Kattilakosken kouluvuosia Alavieskassa. Syrjälä toimi 1980-luvulla huippuhiihtäjän opettajana.
"Kolmannella luokalla kysyin Teemulta, pitäisikö opetella myös perinteistä?" Kattilakoski ei enää muistanut vastaustaan.
"Teemu sanoi, että ´ei pidä opetella, koska se on vanhanaikaista ja hikistä hommaa´. Ja niin siinä kävi, että poika myös piti sanansa", Syrjälä nauroi.
Kattilakoski tunnetaan hiihtopiireissä nimenomaan luistelueksperttinä. Alavieskan Viriä edustava maajoukkuetähti ehti lisäksi paljastaa, miksi Kalajokilaakson alueelta on tullut niin monta huippuhiihtäjää.
"Mäkiä ei ole, joten harjoituksia tehdessä joutuu käyttämään aina mielikuvitusta", Kattilakoski virnuili.