Kuntohiihtäjän sukset pysyvät nurkassa, kilometrejä ei kerry. Urheilukaupoissa ei näy vilskettä suksi- ja voidepurkkihyllyjen luona. Useimmat alkutalven hiihtokilpailut on jouduttu peruuttamaan, ellei lunta ole ollut varastossa riittävästi.
Lumi on nyt kortilla - sitä on lähdettävä etsimään kauempaa, jos aikoo päästä ladulle.
"Tässä suhteessa kilpahiihtäjät ja kuntoilijat ovat nyt eriarvoisessa asemassa. Huippuhiihtäjät voivat mennä hiihtoputkiin tai siirtää leirinsä sinne, mistä lunta löytyy. Kuntoilijoilla eikä kaikilla kansallisten sarjojen hiihtäjillä ole varaa tällaiseen: hiihdosta pitää siirtyä toiseen kuntoilumuotoon", Suomen hiihtoliiton maastohiihdon lajijohtaja Per-Ole Lindell sanoo.
Kilpahiihtopiireissä ei pidetä mitenkään tavattomana, että alkutalvi on näin lumeton.
"Välillä oli 4-5 todella hyvälumista talvea. Sitä ennen oli vähäluminen pakkastalvi: hiihdon harrastaminen hiipui heti. Tämänkaltainen talvi näkyy konkreettisesti nuorten harrastajamäärän jyrkkänä laskuna", Lindell toteaa.
Hiihtoputket ovat nousseet arvoonsa
Suomi on ollut edelläkävijämaa hiihto-olosuhteiden parantamisessa. Ensin tulivat jääladut, sitten hiihtoputket.
"Lumisina talvina meille naurettiin ja pidettiin hiihtoputkia tarpeettomina. Nyt ei naureta: putket ovat taas kerran osoittautuneet korvaamattomiksi harjoituspaikoiksi."
Hiihtoputki tai -tunneli on Vuokatissa, Leppävirralla, Jämillä, Paimiossa ja Uudessakaupungissa. Jääladuilla harjoitellaan Kuortaneella ja Kontiolahdella.
Kansainvälisen hiihtoliiton kilpailukalenteri alkaa kaikissa hiihtolajeissa marraskuussa ja päättyy aikaisin keväällä. Tämä on Lindellin mukaan Pohjoismaille epäoikeudenmukaista.
"Täällä Skandinaviassa voimme helposti siirrellä kisoja myöhemmäksi, mutta ajatus ei lämmitä keskieurooppalaisia. Siellä kausi päättyy, kun Suomessa on parhaat kelit. Takana ovat kaupalliset syyt: ihmisten mielenkiinto siirtyy kesäisiin lajeihin, kun aurinko alkaa lämmittää."
Lumen puute merkitsee kilpahiihtäjille lisää kilometrejä eli lisää kustannuksia, kun lunta on haettava suksien alle kaukaa.
"Lyhyellä aikavälillä tämä merkitsee vain valmennuskustannusten kasvua. Jos tämä säätyyppi on jäädäkseen, sitten pitää jo alkaa olla huolissaan lajin puolesta", lajijohtaja Lindell miettii.
Keuruulla ei vielä ole paniikkia
Keuruulla uskotaan, että lunta tulee ennen talven huipentumaa, hiihdon SM-kisoja 12.-14. tammikuuta. Tällä hetkellä lunta ei ole maassa yhtään, mutta järjestäjät eivät ole huolissaan.
"En usko, että tässä tuleekaan mitään syytä paniikkiin. Lunta tulee kyllä maahan SM-kisoihin mennessä. Ja vaikka ei tulisi luntakaan, lämpötila varmasti laskee vuodenvaihteen jälkeen pakkaselle, joten tykittäminen on mahdollista. Sprinttiradat syntyvät varsin helposti, mutta viitosen lenkki saattaa teettää enemmän töitä", kilpailunjohtaja Veikko Ahonen sanoo.
Ahosen mielestä ilmaston muuttumiseen on vain sopeuduttava.
"Talvet lyhenevät, ja se pitää ottaa huomioon kilpailukalentereja laadittaessa. Nykyisin FIS:n kalenteri on niin tiukka, että kansallisia hiihtoja on lykätty syksylle. Jostain pitäisi raivata tilaa, että kotimaisiakin kisoja voitaisiin pitää keskellä talvea", Ahonen pohtii.
Lumen puute vaivaa tietenkin urheilijoita, jotka eivät pääse harjoittelemaan kunnolla.
"Hiihtäjien pitäisi tietenkin saada startteja vähitellen alle. Harvoihin kisoihin on paljon innokkaita menijöitä, näkeehän sen ensi viikonlopun Vuokatin kisojen osanottajamäärästä, lähes 700 hiihtäjää."
Mäkiviikko hypätään taatusti tälläkin kertaa
Vuodesta 1953 lähtien järjestettyä Keski-Euroopan mäkiviikkoa ei ole jouduttu peruuttamaan kertaakaan. Kaikki osakilpailut on aina hypätty, vaikka useinkaan lunta ei ole ollut muualla kuin itse hyppyrimäessä.
"Varmasti mäkiviikko hypätään tänäkin talvena. Lumen puute ei ole Saksan ja Itävallan Alpeilla ongelma, kun lunta on vuorilla riittämiin. Se vain tampataan mäkeen lumisementin avulla, joten mäki saadaan hyppykuntoon", hiihtoliiton johtokunnan jäsen ja FIS:n mäkikomitean jäsen Jouko Törmänen sanoo.
Törmänen ei usko, että mäkihypyn kilpailukalenteria alettaisiin typistää, vaikka alkutalven kisoja joudutaan lähes joka talvi peruuttamaan ympäri Euroopan.
"Talvilajin pitää tulla toimeen niissä olosuhteissa, jotka ulkona kulloinkin ovat. Emme voi mitään sille, että maailma muuttuu. Kilpailukauden lyhentämisen sijasta FIS:n mäkikomiteassa keskustellaan ennemminkin siitä, miten mäkihypyn tuuliherkkyyttä voitaisiin vähentää ja hyppääjien turvallisuutta lisätä."