Kuusamon maailmancupin ohjelmassa perjantaina 10.30 naisten 10 km (p) hiihto, 12.00 miesten 15 km (p) hiihto ja 18.30 mäki K-120.
Rukan hiihtostadionilla tuulee puolilta päivin. Kylmyys iskee syvälle luihin ja ytimiin.
Tehtävä on onneksi yksinkertainen: stadionilla suksia testaavasta hiihtäjäjoukosta on löydettävä tulevan talven hiihtokuningatar Kristina Smigun. Kuva ja pari terävää kysymystä, ja homma on paketissa.
Tehtävä on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Ladulla suksiaan perjantain maailmancupin kisaa varten testaavat kaikki muut paitsi Smigun. Viron verryttelypukua ja valmentajan liiviä kantava mies tietää kertoa, että Smigun treenaa vasta myöhemmin. Ehkä neljältä, ehkä myöhemmin.
Ei hätää. Pohjoismaisten hiihtolajien yhteisen maailmancupin avauksen kunniaksi on järjestetty sarja kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) tiedotustilaisuuksia. Luvassa ovat lajien viime kauden parhaat, joten virolaisen kimppuun voi hyökätä sisällä lämpimässä. Mukavaa ja miellyttävää.
"Joo, joo. Hän tulee paikalle. Hän on avoin ja vapautunut ihminen", virolainen toimittajakollega valaisee.
Kollega kertoo myös, että Smigun on löytänyt harjoitteluunsa kaksi uutta ulottuvuutta: hän joogaa ja kuuntelee musiikkia. Ne tekevät hiihtäjästä onnellisen.
Ehkä Smigun on unohtunut joogaamaan, sillä tiedotustilaisuuteen hän ei ilmesty. Ehkä musiikki on vienyt hiihtäjältä ajantajun. Naapurimaan kollegakin levittelee avuttomana käsiään.
Maailmancup on
vain välitavoite
Kristina Smigun on ollut viimeisten vuosien aikana Bente Skarin ainoa vakavasti otettava uhkaaja. Hän on hiihtänyt kahdesti cupin kokonaiskisan kakkoseksi (2000 ja 2003).
Smigunilla on nyt cupissa elämänsä tilaisuus, mutta itse hän lyö rumpua varsin varovasti.
"Cupin voittopokaali ei ole erityinen tavoitteeni", Smigun sanoi pari viikkoa sitten virolaisen iltapäivälehti Slolehtin haastattelussa.
Smigun tavoittelee enemmän. Hän haluaa samaa, jota haluaa niin moni muukin urheilija: Smigunin tavoite on jäädä historian lehdille olympiavoittajana. Seuraavan kerran siihen on mahdollisuus kahden vuoden kuluttua Torinossa.
"Jos en voita cupia, niin ei siinä mitään. Isä (valmentaja Anatoli Smigun) on oikeassa: tämä ja seuraava vuosi ovat minulle välivuosia, joiden aikana pannaan asiat valmiiksi olympiavuotta varten."
Maailmanmestari Smigun jo on. Viime talvena hän voitti Val di Fiemmessä takaa-ajon mestaruuden, kun Skari oli vatsavaivaisena kisasta syrjässä. Maailmanmestaruus on olympiavoiton rinnalla kuitenkin vain maailmanmestaruus.
"Ei se voi olympiavoittoa korvata. Tietysti voin joskus tulla toisiin ajatuksiin ja olla tyytyväinen siihen, mitä olen MM-kisoista saavuttanut. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan riitä."
Skaria jäi
kova ikävä
Bente Skari on tällä hetkellä miehensä kanssa puolen vuoden patikkaretkellä jossakin päin maailmaa. Smigunilla on ollut norjalaista ikävä.
Virolaisen ensimmäinen tunne Skarin lopettamispäätöksen jälkeen oli lievä pettymys. Smigun olisi halunnut vallata hiihtokuningattaren tittelin hiihtämällä, kampeamalla vanhan kuningattaren itse alas valtaistuimelta.
Skari oli Smigunille myös mojova motivaation lähde.
"Kesällä oli helpompi ajaa itsensä lenkille, kun tiesi, että maailmassa on yksi itseäni niin paljon parempi hiihtäjä. En aliarvioi nykyisiä kilpakumppaneitani, mutta minulla ei ole enää sellaista ylivoimaista esikuvaa ja haastetta kuin Bente oli", Smigun on sanonut.
Smigunilla on harjoitusladuilla muutenkin yksinäistä. Hän on Viron naisten hiihtomaajoukkueen ainoa hiihtäjä, kun sisko Katrin muutti vuosi sitten Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja hiihtämään.
Viron hiihtoliitossa rima on asetettu Smigunin saavutusten mukaan todella korkealla, aivan liian korkealle nuorille hiihtäjille. Alkutalven lumileirillä Oloksella Smigunin kaverina oli vain yksi juniorihiihtäjä. Kolme muuta juniorimaajoukkueen hiihtäjää vaihtoi talven alkajaisiksi lajinsa ampumahiihtoon.
Vauhdikas
vilahdus
Iltapäivä ei ole muuttanut ulkoilman ihanuutta mihinkään. Kello 16 Rukan hiihtostadionilla tuulee yhä, mutta mieli on toivoa täynnä: huhujen mukaan Kristina Smigun on riisunut kuulokkeet korviltaan ja hypännyt suksille.
Puolen tunnin värjöttely ladun varressa tuottaa tulosta. Hämärästä tulee ja hämärään häipyy Viron väreissä hiihtävä nainen. Vauhti on sen verran kovaa ja vilahdus niin vikkelä, että se ei voi olla kukaan muu kuin itse Smigun.
Puoli tuntia lisää kylmää passivuoroa Viron voitelukopin nurkilla ja mahdottomalta vaikuttanut tehtävä alkaa yhtäkkiä tuntuakin täysin mahdolliselta. Smigun tulee lenkiltä ja jää ulos venyttämään lihaksia.
Liian helppoa ollakseen totta, eikä se olekaan totta. Eteen astelee mies ja toteaa tylysti, että tänään ei heru kommentteja.
"Pelin henki on se, että kolme päivää ennen kisaa tai sitten kisan jälkeen", hän sanoo.
Kuvan saa kuitenkin ottaa. Onhan sekin tulevasta hiihtokuningattaresta parempi kuin ei mitään.