Puolivälinkangas mielletään usein pelkkien kerrostalojen kaupunginosaksi. Keskeltä betonia löytyy kuitenkin keidas, asunto-osuuskunta Hiidenkiuas.
Osoitteessa Hiidentie 1 korostetaan yhteisöllisyyttä ja ekologista asumista. Kaksi asuintaloa ja suuri yhteisötalo rajaavat turvallisen pihapiirin, jonka keskellä on leikkipuisto ja paljon puita.
"Me muutimme tänne ensimmäisen lapsemme Ilonan syntymän jälkeen, kun halusimme kotipihalle muutakin kuin parkkipaikan", kertoo luhtitalossa kolme vuotta perheineen asunut Ville Wittenberg.
Wittenbergin ja Lotta Karppisen perhe on jo kasvanut yhdellä jäsenellä. Karppinen hoitaa kotona viisikuukautista Rauhaa.
"Täällä saa aina lapsenhoitoapua naapurista. Meidän vanhempien ollessa mahataudissa naapurit veivät terveenä pysynyttä Ilonaa ulkoilemaan", Karppinen kertoo.
Lainaan lemmikki,
teltta tai auto
Ekologisuus näkyy yleisessä elämänmenossa. Kierrätys on arkipäivää, eikä mitään heitetä pois.
"Jätämme tarpeettomat tavarat, kuten vaatteet ensin pariksi viikoksi muiden nähtäväksi, ja sitten vasta heitetään pois ne, jotka eivät kellekään kelvanneet", kuvailee Wittenberg.
Yhteisössä toimii myös tavaranlainausrinki. Teltan, pelastusliivit tai iskuporakoneen saa tarvittaessa lainaan naapurista, eikä jokaiselle tarvitse ostaa omaa.
"Jopa auton uskaltaa antaa lainaan", sanoo pihapiiriin reilu vuosi sitten muuttanut Mikko Viitanen.
Myös lemmikkejä kierrätetään omalla tavallaan. Karppisen ja Wittenbergin perheessä on hoidettu naapurin kissoja ja ulkoilutettu koiria. "Siinä saavat lapsetkin vähän harjoitella lemmikin kanssa olemista, kun oman eläimen hankkiminen ei ole vielä ajankohtaista", Karppinen kertoo.
Puusauna kovassa käytössä
Asuinyhteisön asukkaat ovat myös sitoutuneet normaalia laajempaan omatoimihuoltoon.
"Teemme yhdessä talonmiehen hommat, lumityöt, siivoukset, kukkaistutusten hoidot ja korjaustyöt", kertoo Viitanen.
Hiidenkiukaan asuntoja rakennettaessa niiden pinta-alasta nipistettiin hieman yhteisötalon hyväksi. Päivisin talossa toimii yksityinen päiväkoti, mutta iltaisin tilat ovat vapaasti asukkaiden käytössä yhteisenä olohuoneena.
"Täällä on järjestetty lastenjuhlia, nuorten bileitä ja kaikenlaisia kerhoja. Tällä hetkellä toimivat ainakin tanssikerho, ompelukerho ja tenavatupa", Wittenberg kertoo.
Jokavuotisiin perinteisiin kuuluvat pihassa pidettävät kesäjuhlat. "Viime vuonna taisi olla ensimmäinen kesä, kun poliisit eivät tulleet ihmettelemään riemukasta menoamme. Emme kuitenkaan häiritse ketään, koska kaikki asukkaat ovat mukana juhlissa", Wittenberg kertoo.
Yhteisötalolla voi myös majoittaa vieraita. Sieltä löytyvät sähkö- ja puusauna, takka sekä suurtalouskeittiö 50 hengen astiastoineen. Yhteisiä saunavuoroja on kaksi kertaa viikossa sekä miehille että naisille.
"Saunaseuraa löytyy aina. Ja jos joku lämmittää puusaunan itselleen, yleensä kuitenkin kysellään naapureita mukaan", sanoo Viitanen.
Asukkaiden mielestä parasta Hiidenkiukaassa ovat juuri läheiset naapurit. "Naapurit ovat paljon enemmän kuin naapureita", Viitanen tiivistää.
Uusia asukkaita odotellaan
Pihapiirissä muutetaan paljon asuntojen välillä. Hiidenkiukaan perustajajäseniin kuuluva Eija Sivonen on ehtinyt 14 vuoden aikana asua neljässä eri asunnossa. Nyt hänen kotinsa on luhtitalon alakerran päätykolmiossa.
"Asunnossa on paras piha, joten tännehän minä olen aina tähdännytkin", Sivonen naurahtaa.
Asuinyhteisön välittömyyteen tottunut Sivonen ei enää osaisi asua kerrostalossa. "Siellä olisi niin yksinäistä."
Yhteisöstä vapautuviin asuntoihin on verkossa oma varausjärjestelmänsä, joka ei kuitenkaan ole sitova. Keväällä pihapiiristä on vapautumassa parikin asuntoa, joihin toivotaan samanhenkisiä asukkaita. "Pitää vain sietää meitä, me kyllä kestämme mitä vaan", naurahtaa Wittenberg.
Asutko mielenkiintoisessa, poikkeavassa tai persoonallisessa talossa tai taloyhtiössä? Ota yhteyttä toimitukseen sähköpostiosoitteella kotimaa@kaleva.fi. Juttusarjan edellinen osa Kolmiotalon elämästä julkaistiin Kalevassa 12. helmikuuta.
