Suomen MM-yleisurheilujoukkueen kotiinpaluu ei herättänyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla riemua. MM-menestys oli helppo lukea paluukoneesta purkautuneiden joukkueen jäsenten ilmeistä.
Aina positiivinen keihäänheittäjä Mikaela Ingberg jaksoi sentään hymyillä, vaikka vaihteeksi putosi arvokisojen mitalikannasta.
Vuosi sitten Münchenissä Ingberg heitti EM-pronssia samanväristen MM- ja EM-mitaliensa jatkoksi. Pariisin MM-kilpailuissa hän oli neljännellä sijallaan paras suomalaisurheilija, vaikka olisi selkävaivoihinsa vedoten voinut jättää kisan hyvällä omallatunnolla väliin.
Ingberg kävi sunnuntaina Pariisissa hierottavana, eikä selkä estä heittämistä tällä kaudella.
Ingbergin selkä paremaan päin
"Ruotsi-maaottelussa ensi viikonloppuna heitän maaottelufiiliksen ilosta. Kaikkia heittoja ei toki ole tarpeen käyttää", Ingberg suunnitteli.
"Asiaa tuntevien mukaan selkäni on paranemaan päin. Tilanne ei ole niin huolestuttava kuin miltä se näytti aiemmin viikolla", syyskuun puolivälissä kautensa Monacon gp-finaaliin päättävä Ingberg sanoi.
Vuosi sitten EM-Münchenissä Suomen joukkue kärvisteli kisaviikolla pitkään ilman mitalia, kunnes Ingbergin pronssinen esimerkki innosti muitakin. Janne Holménin maratonkulta ja Heli Koivulan kolmiloikan EM-hopea päätösviikonloppuna käänsivät suomalaisten arvosanan hyväksi.
"Ruotsalaiset saivat Pariisissa hengen päälle alusta lähtien. Vaikka jokaisella on illalla nukkumaan mennessä oma suoritus päällimmäisenä mielessä, joukkueen menestys ruokkii urheilijoita", Ingberg sanoi.
Ingbergin neljännen sijan arvo on tullut Suomessa ymmärretyksi, mutta kunnianhimoinen huippu-urheilija on ankarin itselleen.
"Mikaela oli lauantaina kilpailun jälkeen harmissaan ja pettynyt. Näissä oloissa saavutetun neljännen sijan arvo alkoi valjeta hänelle seuraavana päivänä", Ingbergiä valmentava Tapio Korjus kertoi.
"Mahalasku saattoi tehdä hyvää"
Keihään olympiavoittaja ja Kuortaneen urheiluopiston johtaja Korjus uskoi, että Suomen mahalasku MM-Pariisissa saattoi olla perinteiselle urheilumuodolle hyväksi. Enää ei voida piiloutua selitysten taakse.
"Nyt viimeistään suomalaisella yleisurheilulla on hyvä paikka katsoa, mitä menestys maailmalla vaatii", Korjus herätteli horroksesta.
Suomen urheiluliitolla SUL:lla on huonosti sujuneiden MM-kilpailujen jälkeen miettimistä, mutta koska omat Helsingin MM-kisat siintävät vain kahden vuoden päässä, aikalisän pitoon ei oikein ole tilaisuutta.
Korjuksen mielestä Suomella on yhä yleisurheilijoita, joissa on tähtiainesta.
"Meillä on 10-12 yleisurheilijaa, joilla on MM-tasolla mahdollisuudet yltää lajissaan viiden parhaan joukkoon. Heistä on poimittava kahden vuoden päästä Helsingin MM-kisojen menestyjät", Korjus vaati.
Suomi on edellisen kerran jäänyt ilman yleisurheilun arvokisamitalia Budapestin EM-kilpailuissa 1966. Kaksi vuotta myöhemmin Meksikon olympialaisissa Jorma Kinnunen palautti Suomen mitaleille keihäshopeallaan.
Parviaisella olisi vielä käyttöä
Yleisurheilijat hakevat hyvitystä jo ensi viikonloppuna miesten, naisten, poikien ja tyttöjen yhteismaaottelussa Ruotsia vastaan. Helsingin olympiastadionille on myyty kahdelle päivälle 50 000 pääsylippua, eli parikymmentä tuhatta paikkaa on täyttämättä.
"Maaottelussa on tilaisuus kirkastaa kilpeä, kun Ruotsi MM-menestyksensä jälkeen tulee stadionille suosikkina. Mielenkiintoinen asetelma, kun he ovat sankareita ja me emme", Mäkelä yritti valaa revanssihenkeä.
Pariisin keihäskilpailussa viidenneksi puoliraihnaisena heittänyt Aki Parviainen on puhunut, että hänen kautensa loppui MM-kisoihin. Vuoden 1999 maailmanmestaria odottaa syksyllä polvileikkaus.
"Ei Akin kausi välttämättä ole vielä ohi. Tarkastelemme tilannetta näinä päivinä. Periaate on, että Ruotsi-otteluun lähdetään parhailla urheilijoilla", Mäkelä sanoi.
Viime vuonna Helsingissä Suomen miehet voittivat Ruotsin maaottelussa, mutta naiset hävisivät omansa.