Talviklassikkoiksi nimetyt HIFK:n ja Jokereiden olympiastadionottelut jättävät osan helsinkiläisjoukkueiden faneista kylmiksi. Muutamat taas vannovat niiden nimeen, jokunen myös haikailee jo ennalta tulevaisuudessa puuttuvia paikallispelejä.
- Jokereiden KHL-matka on vielä täysi mysteeri. Toisaalta paljon isoja ja kivoja mahdollisuuksia, Jokerien sydänystäväksi tunnustautuva Kari Kangas hahmottaa.
- Vähän tulee jo ennalta ikävä HIFK:n kohtaamisia. Välillä niitä oli liikaa, neljä kaudessa riittäisi, hän jatkaa.
Jokerit koukutti jalkapalloa itse harrastaneen ja viheriöllä HJK:ta eli Klubia kannattavan Kankaan jo 1960-luvulla Töölössä. Asiaa avitti se, että isä työskenteli vastavalmistuneessa Helsingin jäähallissa.
- Jokereiden kausikortti minulla on ollut reilut 20 vuotta. Mutta enemmän olen käynyt erilaisilla musiikkikeikoilla, tuhansissa. Ennätys taitaa olla viisi keikkaa yhden illan aikana, Kangas yllättää.
Kokemus jo saatu
Jääkiekon seuraamista jo vuosikymmeniä harrastanut Sanen pariskunta on tuttu näky HIFK:n kotikatsomossa.
- Ensimmäisen Talviklassikon kävimme katsomassa, tietenkin. Hieno kokemuksena, Pertti Sane kuvaa.
Toiseen Talviklassikkoon Sanet saivat kausikorttilaisina liput niistä erikseen maksamatta. Stadionille he eivät kuitenkaan menneet.
- Se oli jo kerran koettu. Pakkanenkaan ei houkutellut, Tiina taustoittaa.
Nytkin päätös jättää väliin erikoisottelu syntyi varhain ja helposti.
- Talviklassikoita on liian tiheään tahtiin. Tapahtuma ei anna uutta. Ei edes se hetkauta, että Jokerit kohdataan kenties viimeisen kerran. Jokereita ei tule ikävä, KHL ei herätä minkäänlaisia haluja, eikä narritkaan siellä kauan ole, Pertti lataa.