Lukijalta
Mielipide

Hietasaaressa alkavat avohakkuut ja pellonraivaus – toimet eivät ole linjassa nykyisen hiilinielupolitiikan kanssa, jonka mukaan metsän raivauksia muuhun käyttöön tulisi välttää

Palstaviljely on varsin myönteistä toimintaa, mutta sille löytyy muitakin paikkoja. 30 mökin siirtolapuutarha on tälle alueelle sopimaton uusi hanke.

Kaleva kertoo 18.12., että Oulun kaupunginvaltuuston 2017 hyväksymät kaavamuutokset ovat vahvistuneet. Muutokset on hyväksymisen läpiviemisen helpottamiseksi tehty kahtena osana.

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 564-1976 mahdollistaa paljon kritisoidun huvipuiston ja muiden toimintojen rakentamisen Pohdon itäpuolelle. Palstaviljelyalueet joutuvat väistymään. Tätä voidaan hyvällä tahdolla pitää väistämättömänä kehityksenä, jossa vähemmän intensiivinen maankäyttö joutuu väistymään suurten taloudellisten intressien tieltä.

Toinen osa on asemakaavan muutos 564-2242, Hietasaaren kaupunkiviljelyalue. Tämä muutos mahdollistaa kaupunkiviljelyalueen toteutuksen yli 30 hehtaarin alueella Vaaskiventien eteläpuolella.

Hanke sisältää muun muassa 300 perinteistä viljelypalstaa ja 30 mökin siirtolapuutarha-alueen. Alueella on nykyisin Hietasaaren suurin metsäalue. Muutoksen pääsyy on ilmeisesti osoittaa uusi palstaviljelyalue huvipuiston alta väistymään joutuville.

"Yleensä kaupunkien metsäisten puistojen pienentäminen koetaan vaikeaksi, esimerkiksi Helsingin keskuspuisto."

Palstaviljely on varsin myönteistä toimintaa, mutta sille löytyy muitakin paikkoja. 30 mökin siirtolapuutarha on tälle alueelle sopimaton uusi hanke. Uusi viljelyalue ja rakennettavat kohteet edellyttävät lähes 10 hehtaarin avohakkuita ja raivausta. Yleensä kaupunkien metsäisten puistojen pienentäminen koetaan vaikeaksi, esimerkiksi Helsingin keskuspuisto.

Oulun kaupungin kaavoittaja perustelee muutosta ympäristökuvan ennallistamisella ja sillä, että metsä on pääosin 50–60 vuotta vanhaa pellolle istutettua männikköä, jolla on vähän ympäristöarvoja. Jos alue ei olisi istutusmännikköä, niin siihen ei varmasi koskettaisi.

Aika harva virkistyskäyttäjä tunnistaa metsän alkuperän. Kaunis, järeä (osin yli 200 m³/ha) metsä sopii moneen käyttöön ja oikein hoidettuna sen virkistysarvo kasvaisi. Kaavan toteutuksen jälkeen metsäalueen rakenne pirstoutuu ja jäävän virkistysalueen metsässä tulee olemaan paljon myrskyvahingoille alttiita reunoja.

Alueella on suunnilleen raivattavan palstaviljelyalueen suuruinen urheilualue (jousiammuntaa), jota voisi harkita viljelyalueeksi, jos se on väistämättä sijoitettava tänne. Kaupungin toimet eivät ole linjassa nykyisen hiilinielupolitiikan kanssa, jonka mukaan metsän raivauksia muuhun käyttöön tulisi välttää.

Pertti Veijola

maa- ja metsätaloustieteiden tohtori

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.