Helsinki "Kaikilla on mielipide, miten tätä firmaa pitäisi johtaa, millaisilla koneilla lentää, paljonko lippu saisi maksaa, millaisia sämpylöitä tulisi tarjoilla ja miten lentoemäntien hymyillä", Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen naurahtaa.
Hän johtaa yhtiöitä tiukan kannattavuuslähtöisesti. Aluepolitiikka tai matkailubisnes eivät kuulu lentoyhtiön toimialaan.
Hienonen lyö pöytään madonluvut siitä, miksi Koreaankin pääsee tiettynä vuodenaikana halvemmalla kuin Ivaloon ja miksi Finnair ei lisää lentoja pohjoiseen.
Mutta lisää nurinaa on luvassa.
"Tämän hetkiseen polttoaineen hintaan nähden lentoliput ovat liian halpoja. Kerosiinitonnin hinnan nousu on jyrkimpiä, mitä historian aikana on mahtunut viiden kuukauden pätkään. Se on jollain aikavälillä kaikkien pakko siirtää lipun hintoihin", Hienonen sanoo.
Kallis hinta osin
mielikuvaharhaa
Hienonen nielee vain osittain kritiikin kotimaan lentolippujen korkeista hinnoista.
Kevättalven kiihkeimpään sesonkiaikaan hinta on toimitusjohtajankin mielestä viikonloppuisin suolainen, mutta kesä-joulukuussa menopaluun pohjoiseen saa keskimäärin 200 eurolla.
"Huippusesongin maksimihinta luo väärää mielikuvaa, että hinnat olisivat aina pilvissä. Hinta riippuu riippuu matkustusajankohdasta. Meillä ei ole tariffihinnoittelua. Tietokone optimoi 1,5 miljoonaa lipun hintaa joka yö", Heinonen toteaa.
Hänen mukaansa joku on aina valmis maksamaan pääsiäisenä 700 euroa saadakseen sen viimeisen vapaan lentopaikan pohjoiseen. Jokaisen lennon tuotot pyritään maksimoimaan.
Hienonen huomauttaa EU:n kuluttajaviranomaisten tarttuneen siihen, että halpalentoyhtiöt johtavat ihmisiä harhaan, kun ne rahastavat lipun hinnan päälle kaikesta mahdollisesta erikseen.
"Olenkin sanonut, että halpalentoyhtiöillä kaikkein paras tuote olisi myytäväksi vessa. Jos ilmassa myyt vessapaikkaa sata euroa per ovenavaus, kyllä joku maksaa eikä siellä ole mitään kilpailua", Hienonen lohkaisee.
Yksisuuntaista
ja kausiluonteista
"Kaupallisen lentoliikenteen volyymibisnekseen Suomessa on liian vähän ihmisiä, liian paljon kenttiä ja liian pitkät etäisyydet", Hienonen tiivistää kotimaan vaikeudet.
"Yksisuuntaisuus, kausiluontoisuus ja oikean kokoinen kone reiteille", ovat hänen mukaansa Finnairin kolme keskeisintä pointtia etenkin Pohjois-Suomen lentoliikenteessä.
Edes Oulun reitti ei ole rahasampo. Silläkin kärsitään yksisuuntaisuudesta; kone on joko meno- tai paluulennon lähes tyhjä.
"Tarjonta pitää sopeuttaa kysyntään", Hienonen alleviivaa, ja näyttää tilastoja pohjoisen lentojen täyttöasteista.
Esimerkiksi Kuusamossa huippu, lähes 9 000 matkustajaa per suunta, oli maaliskuu. Toukokuussa matkustajia oli noin tuhat, pyöreästi kymmenesosa.
Tietoinen satsaus
yhtiön pelastus
Hienosen mukaan Finnair on tietoisesti satsannut muualle kuin kotimaan liikenteen kasvattamiseen; Aasiaan.
"Kasvu on muualla kuin Suomessa. Täällä on nollakasvua tai hyvin pieniä kasvulukuja."
Aasian liikenteessä Finnairille on etua Suomen sijainnista. "Tämä Euroopan kulma on lähimpänä Japani, Kiinaa ja Koreaa. Intiaankin on Pohjois-Euroopan nopeimmat yhteydet."
Hienonen kiittelee edeltäjiä, että yhtiö 2000-luvun alussa päätti satsata Aasiaan. "Jos näin ei olisi tehty, yhtiö olisi ajautunut samaan tilanteeseen kuin monet naapuriyhtiöt; itsenäisyys uhattuna ja kannattavuusedellytykset huonot."