Nokian strategia petti täydellisesti. Matkapuhelinten maailmanmarkkinoiden entinen valtias onnistui tuhoamaan kultakaivoksensa muutamassa vuodessa.
Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille tuskin tuli kenellekään yllätyksenä. Tätähän on ounasteltu siitä lähtien, kun Stephen Elop siirtyi vuonna 2010 Microsoftilta Nokian johtoon. Jotkut arvuuttelivat jo tuolloin, että Elop tulee panemaan Nokian myyntikuntoon, ja että ostajana saattaa olla juuri Microsoft.
Elopin johdolla luotu strategia ontui alusta lähtien. Nokia, joka oli yli 40 prosentin markkinaosuudellaan matkapuhelinvalmistuksen maailmanvaltias, putosi lyhyessä ajassa epätoivoiselta tuntuvaan haastajan asemaan.
Viime vuodet matkapuhelinliiketoiminta on tuottanut valtavia tappioita. Niiden myötä yhtiön noin 12 miljardin euron kassa suli vauhdilla. Syöksy oli niin kova, että jotain oli pakko tehdä. Rakennemuutos syntyi nopeasti, alle puolessa vuodessa.
Julkisella sektorilla alkanutta vastaavaa muutosta tultaneen pyörittelemään vuosikymmenen verran.
Nokia ei ole vuonna 1865 alkaneen historiansa aikana suinkaan ensimmäistä kertaa suurten muutosten kourissa. Edellinen virstanpylväs koettiin 1990-luvun alussa, jolloin monella suunnalla toiminut suuryhtiö oli vaarassa mennä nurin.
Tuolloin Nokian johto onnistui veikkaamaan oikeaa hevosta karsimalla ylimääräiset rönsyt ja keskittymällä uuden ajan teknologian sovellutusten kehittämiseen. Nokiasta muodostui omilla erityisosaamisen alueillaan maailmanluokan tekijä. Nousu hakee vertaistaan Suomen historiassa.
Nokialla oli valtava merkitys Suomen sinnitellessä 1990-luvun alun suuren laman kourista. Yhtä lailla Nokian viime vuosien alamäki on syventänyt merkittävästi tämänhetkistä taantumaa.
Matkapuhelinliiketoiminnan myyntiä voidaan perustella tietysti sillä, että Nokia myi tappiota tuottavan sektorin. Viime vuonna matkapuhelimet ottivat miljardi euroa enemmän kuin antoivat.
Samalla Nokia myi kuitenkin puolet itsestään; valtavan määrän tietotaitoa ja osaamista, jonka kartuttamiseen on osallistunut koko suomalainen yhteiskunta.
Herää tietysti kysymys, miten Microsoft voi onnistua siinä, missä Nokia epäonnistui. Onko kaupassa Microsoftin kannalta kysymys vain kumppanina toimineen kilpailijan ostamisesta pois markkinoilta? Elopin rooli Nokian johdossa asettuu epäilyttävään valoon etenkin, kun hän palaa takaisin Microsoftin leipiin.
Microsoft on luvannut, että töitä tehdään jatkossa siellä, missä nykyisinkin, eikä työpaikkoja siirretä pois Suomesta. Hyvä näin, jos lupauksille on katetta. Muutokset kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä tapahtuvat kuitenkin sellaisella sykkeellä, ettei tänään annetuilla lupauksilla ole huomenna suurtakaan arvoa.
Vanhan tuho nähdään usein uuden alkuna. Koko Suomi toivoo henkeä pidätellen, että näin on myös tässä tapauksessa. Nokialle jää kannattavia liiketoiminnan osia. Kaupasta yhtiö saa 5,44 miljardia euroa. Toivottavasti ne käytetään uuden luomiseen.