Kajaanin toiminta paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidossa on ollut aivan esimerkillistä. Lopputulos on omiaan luomaan pitkäksi aikaa myönteistä mielikuvaa kaupungista.
Metsäyhtiö UPM:n paperitehdas Kajaanissa lakkautettiin vuosi sitten. Se tiesi päätepistettä Kajaanin hyvin pitkälle perinteelle metsäteollisuuskaupunkina. Yli 500 ihmistä jäi vaille työtä seudulla, joka perinteisesti tunnetaan yhtenä Suomen pahimmista työttömyysalueista.
Se olisi saattanut olla aivan lamauttava isku, mutta Kainuun keskellä valittiin toinen tie. Tuore raportti rakennemuutoksen hoidosta Kajaanissa ansaitsee tulla luetuksi kautta maan esimerkkinä siitä, millainen merkitys asenteilla ja yhteistyöllä saattaa olla.
Ero Kemijärvellä vallinneeseen ilmapiiriin on silmiinpistävä. Oleellista oli sekin, ettei UPM leimautunut lakkautuspäätöksen jälkeen viholliseksi, vaan hyväksi yhteistyökumppaniksi jälkihoidossa.
Jäljellä on vielä 90 entistä tehtaan työntekijää, joille ei ole löytynyt mitään työ-, opiskelu- tai eläkeratkaisua. Sekin on paljon, mutta vuosi tehtaan lopetuksen jälkeen luku olisi voinut olla tuntuvasti suurempi. Vastaavasti kaupunkiin on tullut yli sata uutta työpaikkaa, ja luku on nousemassa. Kajaani on saanut uuden houkuttelevan yritysalueen, Renforsin rannan.
Kaikkia menetettyjä työpaikkoja ei ehkä saada korvatuksi. Kauas ei kuitenkaan jäädä, ja samalla elinkeinoelämän pohja monipuolistuu.
Mielenkiintoinen tieto raportissa on, että kaupunki ryhtyi varautumaan tehtaan mahdolliseen katoamiseen jo 2005, jolloin mitään julkilausuttua uhkaa ei vielä ollut. Ajan merkit olivat kuitenkin nähtävissä, ja paperitehdas syvällä sisämaassa oli muuttumassa riskiksi.
Kun lopullinen päätös sitten tuli, toimenpiteet oli jo valmiiksi mietitty. Lisäksi siinä tilanteessa yhteistyö kaupungin, Kainuun maakunnan ja TE-keskuksen välillä oli aivan poikkeuksellisen saumatonta. Kainuun maakuntakokeilusta oli niissä oloissa tuntuvaa hyötyä -- opetus, jota kannattaa pohtia laajemminkin. Yleensä kunta- ja aluetasolla hallintorajat ovat paljon suurempi kynnys.
Myös UPM on selviytynyt Voikkaan ja Kajaanin tehtaiden lakkauttamisista paljon pienemmillä vaurioilla yrityskuvalleen kuin Stora Enso, joka tuntuu kanavoivan itseensä kaikki negatiiviset tunteet Suomen metsäteollisuuden alasajosta. UPM:n aktiivinen rooli Voikkaan ja Kajaanin jälkihoidossa kertoo vastuullisesta yrityskulttuurista.
Kun oma kotikenttä oli kunnossa, Kajaaniin oli helppo saada myös työ- ja elinkeinoministeriön rakennemuutosrahaa tilanteen auttamiseksi. Kaikki tämä puolestaan on houkutellut yrityksiä tutkimaan Kajaania toimintojensa sijoittumispaikkana.
Suomessa on talouskriisi, mutta Kajaanissa on ollut tekemisen meininki. Jos ja kun kriisi alkaa väistyä, Kainuulla on hyvät edellytykset olla siinä vauhdissa mukana.
Tällainen näyttö on valtakunnallisestikin arvokas, sillä ei teollisuuden rakennemuutos Suomesta vielä ohi ole, vaikka kasvu taas alkaisikin. Kuntapäättäjien kannattaa käyttää hetki myös pahimman mahdollisen vaihtoehdon miettimiseen kuten Kajaanissa tehtiin.
Kemijärvellä käytettiin valtavasti aikaa ja energiaa, jotta Stora Enso peruisi päätöksensä. Se oli myöhäistä: eivät yhtiöt muuta tällaisia ratkaisuja. Niissä tilanteissa ainoa toimiva keino on lähteä heti yhteisvoimin etsimään uutta. Kajaanissa kuluneen vuoden aikana tehdyt linjaukset kantavat hedelmää pitkälle eteenpäin.