Kuka suostuisi asumaan nyky-Suomessa täysin tuohivirsujen aikaisessa asunnossa ilman sähköä, lämmintä hanavettä, suihkua ja vesivessaa? Harvalle kelpaavat kesämökilläkään sellaiset olot. Ei se kyllä mahdotonta ole. Tuli nimittäin kokeilluksi muutaman vuoden ajan toistakymmentä vuotta sitten.
Kokeilua voisi suositella kaikille niille idealisteille, joille mikään järkevä energiamuoto ei tunnu kelpaavan. Jos energiaa ei voi tuottaa, sen käyttö pitää lopettaa. Epärealistiselta kuitenkin tuntuu, että energiankulutus saataisiin laskuun säästämällä. Kukaan ei ole valmis palaamaan sadan vuoden takaiseen elämäntyyliin - ei edes legendaarinen Pentti Linkola, jonka kerrottiin ajelevan kalakaupoille vanhalla dieselpakettiautollaan.
Keskustan lappilainen kansanedustaja Janne Seurujärvi tuskaili aiheellisesti kesällä, että energiapolitiikasta on melko mahdotonta keskustella järkevästi tiettyjen vihreiden ja muiden puolueiden niin sanotusti vihreästi ajattelevien poliitikkojen kanssa. Päästöjä pitää vähentää, sillä Suomi on sitoutunut koviin tavoitteisiin.
Lisäydinvoima ja vesivoiman lisärakentaminen eivät kelpaa. Kivihiilivoima ei tietenkään käy. Turve on kotimaista energiaa, mutta senkin lisääminen on vastatuulessa. Risukkoja ja hoitamattomia metsiä pitäisi jauhaa pelleteiksi ja hakkeeksi pohjoisestakin mielin määrin, mutta siitä ei taida olla isojen energiakysymysten ratkaisijaksi.
Tuulivoima sitä vastoin on oikein kiva lisäenergianlähde, sanotaan. Ollakseen merkittävä energiamuoto pitäisi rakentaa valtavia tuulipuistoja rannikot ja tunturit täyteen. Kun propellitornit alkavat peittää oman rannan horisonttinäkymän, tuulivoiman vihreys alkanee kaikkein vihreimpienkin mielestä haalistua. Paljon myös pitää turbiinien vyöryttää vettä Oulujoen voimalaitosten läpi ennen kuin tuulivoimasta saadaan taloudellisesti kannattavaa energiaa.
Sitten on vielä maailman pelastukseksi ajateltu peltoenergia. Sekin on vähän niin ja näin, sillä laajamittainen rypsin tai ruokohelven viljely tuottaa joidenkin tutkimusten mukaan paljon enemmän päästöjä ja vahinkoja ympäristölle kuin uskotaan.
Jäljelle ei jää monta vaihtoehtoa.
Seurujärvi kannattaa lämpimästi lisäydinvoimaa ja Kollajan altaan rakentamista, mutta Pohjois-Suomeen hän ei uusia ydinvoimaloita kaipaa, eikä sallisi Ounasjokea valjastettavan. Hyvin ymmärrettävää. Jätteiden poltto on monesta hinttalaisesta varmasti erittäin kannatettavaa, sillä sulattaisihan se hienosti Ruskon jätevuorta ja kenties vähentäisi sieltä joskus löyhähteleviä lemuja.
Oulun jätteenpolttolaitosta ei vain saa missään nimessä rakentaa Hintan naapurikulmille, vaan jonnekin kauas korpeen. Paitsi, että ei sitä sinnekään voi sijoittaa, koska puhdas luonto tärvääntyy, luontojärjestöt pillastuvat.
Loviisassa ja Olkiluodossa on eletty vuosikymmeniä ydinvoimasiilojen varjossa suhteellisen turvallisesti. Ei saisi olla niin kammottavaa, jos uutta ydinvoimalaa alettaisiin rakentaa Iihin, Kemiin, Kemijärvelle, Pyhäjoelle, Raaheen, Simoon, Vaalaan tai vaikkapa Kiiminkiin.
Uudelleen esiin nostettua Kollajan altaan rakentamistakin on tässä tilanteessa vaikea vastustaa, vaikka sillä olisi vaikutuksensa omiinkin mökkirantoihin.